Kalevalaisten Naisten Liiton kutsusta Helsingissä vieraili suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia viiden päivän ajan. Vieraat, hantilainen Ljudmila Spirjakova, komilainen Tatjana Barahova, marilaiset Anfisa Emanova ja Ljudmila Koškina sekä udmurttilainen Natalia Kondratjeva hurahtivat Kalevala Korun klassikkokoruihin.
Talon sydämestä tuli heille erityisen rakas. Lisäksi he ostivat sormuksia, korvakoruja ja kaulaketjuja. Heitä kiinnosti kalevalaisten naisten monipuolinen toiminta. He arvostivat erityisesti julkaisemaamme Pirta-lehteä.
Kalevalan päivänä HAM:issa
Kalevalan päivänä vieraamme liikkuivat HAM:in tiloissa haltioituneina. ”Kaunista on, vauhdikasta toimintaa ja lisäksi tietoja korumaailmasta! Tästä otetaan mallia!”
Vieraat ihmettelivät väen paljoutta Elias Lönnrotin patsaalla. ”Meillä olisi komennettu paikalle useita koululuokkia! Hieno, että ihmiset omasta vapaasta tahdostaan haluavat kunnioittaa Lönnrotin muistoa!”
Keitä he ovat? Vieraamme eivät tunteneet toisiaan ennestään ja heille oli uutta tutustua toisiinsa ja toistensa toimintatapoihin.
Hantien kielitilanne
Hanty jasang (’Hantien ääni’) -lehden toimittaja Ljudmila Spirjakova kertoi, miten vaikeassa tilanteessa hantin kieli on. Puhujia on yhä vähemmän eikä hantin kielen opetusta ole enää yliopistossakaan.
Oli huojennettava kuulla, että omakielinen lehdistö paikkaa tämän puutteen järjestämällä kirjoituskursseja nuorille kirjoittajille ja koululaisille.
Ljudmilan toiseksi huolenaiheeksi osoittautui hantin kielen ortografian uudistus, joka tehdään fonetiikan asiantuntijoiden turvin kuulematta hantia äidinkielenään puhuvia natiiveja ja heidän asiantuntemustaan.
Ongelmista huolimatta hantilaiset naiset ovat aktiivisia toimijoita. He ovat läsnä poliittisissa ja hallinnollisissa elimissä, he toimivat kulttuurivaikuttajia ja tutkijoista suurin osa on naisia. Järjestötoiminta on myös naisten käsissä, heitä kiinnostaa lasten tulevaisuus ja omakielisen elävän kulttuuriperinnön osuus siinä.
Marilainen naisjärjestö Saskaviej
Marilaiset Ljudmila ja Anfisa hehkuttivat, miten monipuolisesti toimii marilaisten naisten seura Saskaviej naisten hyväksi. Seura on perustettu toistamiseen vuonna 2007 ja sen tarkoituksena on tukea naisia työssään ja perhe-elämässään.
Seuran ohjelma määritellään kaksivuosittain. Nyt teemana on äidinkieli (Šočmo jylme – ava čon ’Äidinkieli– äidin sydän’). Korostetaan, miten tärkeää on puhua ja laulaa vielä syntymättömälle vauvalle, ja miten tärkeä on jatkaa äidinkielellä puhumista varhaislapsuudessa.
Syrjäytymisen vastaisessa kamppailussa (Taza kapyšte – taza čon ’ Terveessä ruumiissa terve sielu’) annetaan terveystietoa ja käytännön neuvoja maaseudulta pääkaupunkiin, Joškar-Olaan, muuttaneille nuorille, miten sopeutua uuteen elämänmenoon. Paikallisia järjestöjä kootaan pyöreän pöydän keskusteluihin.
Pyyheliinasta, marien käspaikasta, on tehty tutkimus, näytelmä ja lopuksi satojen pyyhelinojen näyttely. Nuoria kehotetaan itse ottamaan selvää kulttuuriperinnöstään ja miten sitä voi soveltaa nykyaikaan.