Näin syntyivät Sadan vuoden juhlat
Suomen itsenäisyyden merkkivuosi on jo lähihistoriaa. Satavuotista Suomea juhlittiin monin tavoin ja erittäin onnistuneesti. Hankasalmen Kalevalaiset Naiset kantoivat kortensa juhlakekoon marraskuussa. Omalaatuinen tapahtumamme Hankasalmen Monitoimitalolla sekä yllätti että valloitti yleisön. Kuinkas niin pääsi käymään?
Kun kuulin, että Kalevalaisten Naisten Liitto oli valinnut juhlavuoden teemaksi ”Muinaispuvusta Marimekkoon”, sain idean: Voisimme järjestää Hankasalmella tapahtuman, jossa käytäisiin läpi eri vuosikymmenten juhlapukeutumista. Suomalaisiin juhliin kuuluu olennaisena osana kahvi, joten päätin lisätä ohjelmaan katsauksen juhlakahvituksen muutoksiin ja yleisökahvituksen. Samalla keksin nimen Sadan vuoden juhlat. Se kuulosti heti hyvältä!
Kerroin ideastani yhdistyksemme hallitukselle. Kas kummaa, päätimme toteuttaa juhlat. Kokosimme kaksi ryhmää, toisen pukeutumiseen ja toisen kahvitukseen. Ryhmien tarkoitus oli etsiä jokaisen vuosikymmenen kuvaavimmat piirteet juhlapukeutumisessa ja -kahvituksessa. Samoihin aikoihin myös selvisi, että saisimme vapautuneesta liikehuoneistosta pop up -tilan käyttöömme kesäksi. Käsityötarvikkeiden myynnillä kasasimme juhliin tarvittavat varat. Sihteerimme Heta Heinonen oli kanssani töissä käytännössä koko viime kesän.
Sopivan esitysmuodon ideointi oli kuitenkin vaikeaa, emmekä meinanneet millään saada kasaan rajatuilla resursseillamme toteutettavissa olevaa täysipainoista ohjelmaa. Yksi seikka ratkaisi ongelman. Laulaja Maria Lund asuu Hankasalmella. Olin haaveillut Marian esiintymisestä juhlissamme, mutta kiireiden vuoksi hänen osallistumisensa oli epävarmaa. Syksyn mukana saapui ilouutinen: Maria pääsee Sadan vuoden juhliin!
Huipputason solistille oli kiva valita kappaleita esitettäväksi vuosikymmenten varrelta. Sä kaunehin oot, Kodin kynttilät, Dingon Sinä ja minä. Kaikkia kappaleita Marialle ei voinut sälyttää pelkästään esiintymisasujen kannalta. Toinen erinomainen hankasalmelainen solisti Antti Ikonen lupautui mielellään paitsi laulamaan myös auttamaan minua esityksen ohjauksessa. Maria Lundin puoliso, muusikko Valtteri Tynkkynen otti tehtäväkseen koota Sadan vuoden orkesterin paikallisista soittoniekoista.
Esityksen muuttuminen musiikkivetoiseksi kirjoitti ohjelman automaattisesti uusiksi. Vähensin käsikirjoituksessa juhlakahvitusasiaa, koska tuntui järkevämmältä luoda kahvitilaan erillinen Sadan vuoden herkut -näyttelypöytä, jossa olisi esillä suosikkileivonnaisia kaikilta itsenäisyyden vuosikymmeniltä.
Valitut kappaleet kertoivat monisärmäistä tarinaa juhlakulttuuristamme. Prinsessa Ruususen häämarssin kautta pystyimme näyttämään 1910-luvun mustiin pukeutuneen morsiamen myrttikruunuineen. Den glider in taasen kiteytti koko kansan vuoden 1995 MM-riehan, jonka tiivistimme Tupu-Hupu-Lupu -trion ja kapteeni Jutilan maalijuhlaksi näyttelijöiden avulla.
Morsian Veera Siiskonen ja sulhanen Anssi Pöyhönen myrttikoristeineen
Niin, tarvitsimme Kalevalaisten Naisten lisäksi esitykseen paljon hankasalmelaisia vapaaehtoisia – eikä heitä tarvinnut kysellä kahdesti. Koululaisryhmä juhlisti euroviisuvoittoa koreografiallaan Hard Rock Hallelujah -kappaleeseen. Tanssinumeroihin löytyi runsaasti tanssijoita. Sota-ajan joulukuvaelman yhteyteen saimme kunnian saada paikalle kaksi veteraania, joita päävastuun juontamisesta kantanut Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen haastatteli.
Koululaisryhmä ja Maria Lund onnistuneen Hard Rock Hallelujah -esityksen jälkeen
Mutta nyt menin asioiden edelle. Viimeinen kuukausi ennen esitystä oli enemmän kuin täynnä työtä. Harjoituksia, harjoituksia, harjoituksia. Facebook-sivujen, lippujen, flyereiden, julisteiden, mainosten ja ohjelmalehtisten tekemistä graafikko Eija Pääkkösen kanssa. Leivontaa; olin ideoinut muutamalle sadalle juhlavieraalle suuren Suomen lippu -kakun (siniristi tehtiin pensasmustikoista), joka kasattiin leipomistani kahdeksastatoista kääretorttulevystä. Asujen etsimistä pukuvuokraamoista niin Jyväskylästä kuin Pieksämäeltä. Vaan yhtä asua ei meinannut löytyä millään, vaikka kyselin sen perään kymmenistä paikoista ympäri Suomea kahvitehtaasta lukuisiin kansantanssiseuroihin.
Sadan vuoden juhlien esitykseen ja etenkin juhlakahvitukseen kuului olennaisesti Paula-tyttö. Kuten tiedämme, Paula-tytön ainoa oikea asu on Sääksmäen kansallispuvun kukka- ja lehtikuvioitu versio, ns. Sääksmäen juhlapuku. Ja ne kaikki vaikuttivat kadonneen maan päältä. Yksi sopivan kokoinen puku ilmaantui lopulta, mutta se olikin korjattavana. Sitten joku tunsi jonkun, jolla oli kuvioimaton versio eli Sääksmäen arkipuku, joten päätin tyytyä siihen, kunnes selvisi, ettei arkipuku ollutkaan käytettävissä. Sisuunnuin yrittämään vielä kerran. Läpikäymällä Facebook-sivuja näin hymyilevän naisen Sääksmäen juhlapuvussa. Kerroin hänelle tilanteemme ja avot: Paula-tytön puku oli parin päivän päästä Hankasalmella. Sydämelliset kiitokset avustasi, Pirjo Keronen!
Viimeisellä viikolla tahti vain kiihtyi. Kokosin 1900-luvun alkupuolen valokuvista Poika ja pokasaha -näyttelyn. Kaadoin tontiltani pienen kuusen Monitoimitalon aulaan juhlakuuseksi. Kaupasta sitä, kaupasta tätä. Valmistimme esitys- ja kahvitilat. Valot paikoilleen, äänentoisto kohdalleen. Liinat suoriksi. Kahvikuppeja kahvikupin viereen. Viisi metriä pullapitkoa useamman leipojan voimin. Ja jossain vaiheessa sunnuntaina huomaan, että Laukaan Kalevalaisten Naisten puheenjohtaja Seija Tiihonen ja Liiton puheenjohtaja Ildikó Lehtinen ovat jo saapuneet paikalle, ja katsomo täyttyy yli 350:stä juhlavieraasta, joille Jokapoika-paitoihin sonnustautuneet tyttärenpoikani ovat jakaneet tervetuliaiskarkin Kantelettaren juhlarunokääreessä. Sali pimenee. Rapina ja supina katoaa, ja Sadan vuoden juhlat alkavat…
Sadan vuoden juhlat olivat yleisömenestys
Ja ne juhlat olivat suurenmoiset!
Leena Jäntti
Hankasalmen Kalevalaisten Naisten puheenjohtaja
Kuvat: Hankasalmen Kameraseura