Sunnuntaina 24. helmikuuta kokoonnuttiin Harjun hovin historialliseen miljööseen Virolahden kunnan ja Kaakon Kalevalaisten lämminhenkiseen juhlaan. Lauluyhtye Teresat aloitti tilaisuuden Kalevalaisen vieraan tervehdyksellä. Puheenjohtaja Liisa Rikkola lausui tervehdyssanat ja Teresat jatkoi lauluesityksellä.
Ritva-Liisa Ripatti lausui kalevalaista runoa. Sen jälkeen saatiin nauttia Titta Rahkosen esittämästä pianomusiikista.
Juhlaesitelmässä filosofian tohtori Leo Karkia pohti kalevalaisen ajan käsityksiä sen ajan maailmasta ja elämästä. Sen ajan ihmisillä oli vähemmän tietoa kuin nykyihmisillä. Silloin myös ajateltiin toisella tavalla. Ilmiöitä haluttiin hallita maagisin keinoin. Esimerkkinä Karkia mainitsee Seppo Ilmarisen takoman sammon ja sen kannen. Kirjokansi oli sammon oleellinen ja tärkeä osa. Kannessa oli koko laitteen viisaus ja voima. Kateus Pohjolan rikkautta kohtaan aiheutti halun lähteä retkelle, jonka tarkoituksena oli ryöstää sampo pois Pohjolasta. Syntyneessä sodassa Lemminkäinen esiintyi sankarina. Kalevalaiselle ja nykyiselle ajalle lienee yhteistä se, että syyllisiä halutaan etsiä aina muista.
Minna ja Harri Saksan musiikkiesityksen jälkeen siirryttiin väliajalle kahvitarjoilun merkeissä. Tauon jälkeen ohjelmaa jatkettiin eri paikkakuntien kansallispukujen esittelyllä.
Kaikki kansallispukuihin pukeutuneet juhlavieraat esittelivät oman pukunsa.
Juhlan juontajana toimineen Helena Ahopellon päällä oli Virolahden puku. Juhlan päätteeksi laulettiin yhdessä vanhoja tuttuja koululauluja.
Jaakko Liukkonen