Kalevala

Kalevala on kansalliseepoksemme, tuttu ja tuntematon. Se vaikuttaa suomen kielen rytmiin, nimistöön, taiteisiin, koko yhteiskuntaan – mutta mikä se on ja miten se on saanut alkunsa?

Kalevala on syntynyt Elias Lönnrotin keräämien kansanrunojen pohjalta. Lönnrot kiersi Suomea ja rajantakaista Karjalaa jalan, hiihtäen, veneellä ja hevoskyydillä. Sadat kansanihmiset lauloivat hänelle runoja, joiden aiheina olivat niin ikivanhat myytit, loitsut kuin rakkaushuolet tai jännittävät tarinat. Lönnrot muokkasi valtaisasta aineistostaan Kalevalan, ensimmäisen version vuonna 1835 ja laajemman, lopullisen teoksen vuonna 1849. Siitä lähtien Kalevalasta on ilmestynyt yhä uusia laitoksia. Se on käännetty yli 60 kielelle, joillekin niistä useita kertoja.

Kalevalan vahvoja naisia ovat Lemminkäisen äiti, Aino ja Louhi ja sankareita mahtitietäjä Väinämöinen sekä uhmakkaat nuorukaiset Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo. Teoksen keskeinen teema on taistelu myyttisestä sammosta.

Kalevalainen nainen

Jokainen nykyihminen voi löytää omaa itseään Kalevalan hahmoista. On häkellyttävää huomata, miten ikiaikaisia eepoksen henkilöiden luonteenpiirteet ja kohtalot ovat.
Me kalevalaiset naiset olemme tietoisia sekä naiseudestamme että kulttuurijuuristamme. Suosimme taiteita, joissa perinne, Pohjolan luonto ja naiseus ovat voiman lähteinä. Perinne ei ole meille kahle vaan luovuuden lähde. Meissä jokaisessa on ripaus kalevalaista naista.

Jos tunnet itsessäsi Ainon, Kyllikin tai Louhen voiman, olet ehkä kalevalainen nainen. Tule mukaan toimintaamme, sillä joukossamme ei tykkimyssy kiristä!

Kalevalaisuus nykyajassa

Kalevalaisen runon rytmi ja mitta ovat syvällä suomen kielessä."Syötä kortti tai seteli" bensa-automaatilla asioidessamme on puhdasta kalevalamittaa. Kalevalan inspiroimana tutkimme, opiskelemme, teemme käsitöitä, luomme taidetta, luemme, harrastamme tai muuten vaan ihailemme kalevalaisia ilmiöitä nykyajassa. Kalevala on aarrearkku, josta ammennamme uusia elämyksiä ja tarinoita.

- - kesayo.jpg