Mitä kielisukulaisille kuuluu?

27.01.16 – 27.05.16

Alan asiantuntija, puheenjohtaja Ildikó Lehtinen kertoo suomalais-ugrilaisista kansoista ja heidän nykypäivästään. Kuopio 19.5. ja Rovaniemi 27.5. 17-18

Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja Ildikó Lehtinen valottaa esitelmissään suomalais-ugrilaisten kansojen asemaa tilastojen valossa, kielen ja käsityön näkökulmista. Esitelmät vaihtelevat paikkakunnittain.

  • Häät pukunäytöksenä. Perinteistä ja uutta suomalais-ugrilaisten kansojen kansanpuvuissa
  • Käsityö identiteetin rakennuskivenä - esimerkkeinä suomalais-ugrilaiset kansat

  • IMATRA  27.1. klo 17 Imatran valtionhotelli, Koski-Sali
  • KOKKOLA 16.2. klo 16 Kruununvoudintalo, Kaarlelankatu 43
  • HELSINKI  17.2. klo 18 Sommelo, Runeberginkatu 37 A 6, ovisummeri
  • NURMIJÄRVI 18.2. klo 18 Nurmijärven pääkirjasto, Punamullantie 1
  • OULU 28.2. klo 13-14.30 Pääkirjasto, Kaarlenväylä 3,

ohjelma löytyy linkin alta http://www.oulunkalevalaiset.net/yhdistys-tapahtumat.htm

  • MIKKELI 10.3. klo 17-18.30 Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 7,

ohjelma löytyy linkin alta http://mikkelinkalevalaisetnaiset.net/tapahtumat.html

  • HELSINKI 14.3. klo 18 Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs
  • HÄMEENLINNA 16.3. klo 18 Wetterhoffin talo, Vanha Kutomo, Palokunnankatu 9
  • JYVÄSKYLÄ 2.4. klo 13-14.30
  • RAUMA 21.4. klo 17
  • KUUSANKOSKI 26.4. klo 17 Kuusankosken srk-talo, Valtakatu 43
  • KUOPIO 19.5. klo 17-19 Kuopion Rouvasväen yhdistyksen Kristallisali, Piispankatu 8. Tilaisuuteen vapaa pääsy.
  • ROVANIEMI 27.5. klo 18.30 Lähteentien Pirtti, Lähteentie 1

    Iltapala 15 e. Ilmoittautumiset 14.5. mennessä sp. maijaliisatormanen(at)gmail.com, puh. 0407351050.


    Kalevalaisten Naisten Liiton teemana on Samaa sukua

    Kielisukulaiset luetaan tähän väljään sukuun. Siksi esitelmät valottavat Venäjän suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen arkea ja juhlaa. Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat sinnittelevät yhteiskunnallisista ja taloudellisisita ongelmista huolimatta. Koska huoli on toimentulosta suuri, pyrkimykset oman kielen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja kehittämiseksi jäävät useimmissa paikoissa taka-alalle.

    Naisten harteille on sysätty perheen selviytyminen niin taloudellisesti kuin myös kasvatuksellisesti. Koska useat sukupolvet asuvat yhdessä, isovanhempien ja varsinkin isoäidin rooli on merkittävä. Se tarkoittaa myös perinteisen käsityötaidon ja siihen liittyvät aineettoman kulttuuriperinnön siirtämistä perheessä nuorille. Udmurtiassa, Marissa, Komissa ja Mordvassa nuoret naiset ovat innostuneet isoäidin opetuksia hyödyntämällä kehittämään käsityötaitoa ja luoneet mm. perinteiden pohjalta uutta muotia. Käsityötaidosta on tullut jälleen identiteetin eräs rakennuskivi.

    Toisena aiheena ovat kansanpuvut, mukaan luettuna myös suomalaiset kansanpuvut. Hämeenlinnassa tarkoituksena on kertoa suomalaisista kansanpuvuista käytännön eli arjen ja kauneuden eli juhlien näkökulmasta.Esitelmä pohjautuu pitkälti Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin ja Museoviraston kuvakokoelmiin eli arkistokuviin.