Kalevala ja Suomi-brändi 2000-luvulle

Ovatko suomalaiset hyödyntäneet tarpeeksi Kalevalan tarjoamia mahdollisuuksia? Tuomari Nurmio piti mielenkiintoisen yleisöluennon Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen tilaisuudessa 17.3.2016

Tuomari Nurmion mielestä suomalaiset eivät ole tarttuneet tarpeeksi Kalevalan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kalevalaisten naisten perustajan Elsa Heporaudan tavoin Nurmio visioi uusia käyttömahdollisuuksia rautakauden mytologialle.


Tuomari Nurmio on Helsingin yliopiston Vuoden Alumni 2016. Kuva HY / Linda Tammisto.

Kalevala on käännetty yli 60 kielelle urdua ja udmurttia myöten. Englanniksi se on käännetty viiteen kertaan. Se on siis jo valmis brändi. Sitä voisi kuitenkin hyödyntää tehokkaasti myös Suomi-brändin rakentamisessa maailmalla, ja samalla siirtää Kalevalan rytinällä digiaikaan, Nurmio sanoo. J.R.R. Tolkien oli haltioitunut löytäessään Kalevalan noin sata vuotta sitten. Hänen sitaattejaankin voisi käyttää sellaisenaan ilmaiseksi markkinoinnissa.

Kalevalan tarinat ovat kuin luotuja pelimaailman tarinoita varten. Suunnitteilla onkin pari tästä tematiikasta ammentavaa tietokonepeliä, mutta paljon enemmän voi tehdä. Rovio ja Supercell ovat osoittaneet, että armottomasta kilpailusta huolimatta myös Suomesta käsin voidaan nousta alan huipulle. Jos suomalaiset eivät itse osaa hyödyntää Kalevalaa itse, kiinalaiset tekevät sen.

Rautakauden mytologian yhdistäminen moderniin huipputeknologiaan auttaa kuvaamaan globalisaation, talouslaman, pakolaiskriisin ja monikulttuurisuuden 2010-luvun maailmaa ja Suomea. 3D-tekniikka ja virtuaalitodellisuus tarjoavat työkaluja uusien tarinoiden, 2000-luvun uusien Kalevaloiden luomiseen. Näitä voidaan käyttää paitsi peleissä, myös ei-kaupallisessa kulttuurimarkkinoinnissa, kuten museoiden ja mahdollisen Kalevala-talon interaktiivisen elämyksellisyyden kehittämisessä.

KalevalaFest 2020

Kalevalan voisi vuonna 2020 nostaa näkyvästi esiin erilaisissa kulttuuritapahtumissa, matkailukampanjoissa, taiteessa ja tieteessä. Sen jälkeen Kalevala-fest voisi olla jokavuotinen tapahtumakokonaisuus ja pysyvä osa Suomibrändiä ja Helsingin matkailuskeneä. Vanhana stdailaisena en ymmärrä, miksei täällä ole tavallisille turisteille juuri muuta tarjottavaa kuin selfieiden ottaminen Sibelius- monumentilla tai Temppeliaukion kirkossa sateen sattuessa, Nurmio sanoo.

Nurmio visioi Helsingin keskustaan, vaikka Kaartin makasiiniin tai Katajanokan tulli-ja pakkahuoneeseen, interaktiivista turistirysää, jossa olisi ravintoloita, musiikkiesityksiä, pelejä ja virtuaalielämyksiä kaiken ikäisille. Jos Guggenheim-museo tulee Helsinkiin, niin Kalevala Center sinne. Kalevalalla on ollut valtava merkitys Sibeliukselle ja koko suomalaiselle kevyelle ja raskaalle musiikille. Kalevala Centerissä voisi olla ainakin sesonkiaikana vaikka joka ilta modernia kansanmusaa, rockia ja räppiä. Sibelius Academy Experimental Folksong Club Gourmet -ravintoloista saisi Finnish Superfoodia. Siellä olisi tietysti myös myymälä, josta voi ostaa taidetta, designia, vaatteita, koruja, taidekäsitöitä, taidekirjoja, sarjakuvia, Kalevalan hahmoista tehtyjä pienoispatsaita, puukkoja, noitarumpuja, jouhikkoja ja kanteleita, vaikka sähköistettyjä tai hauen leukaluusta tehtyjä. Lapsille ehkä Iku-Turso-tai Hiiden Hirvi -pehmoleluja. Kalevala-aiheisia savusaunoja ja kylpylöitä olisi myös helppo markkinoida turisteille.

Yhteistyökumppaneina tapahtumissa ja hankkeissa voisivat olla valtion VisitFinland, Helsingin kaupunki, kansalaisjärjestöt, yliopistot, museot, hotelli-ja matkailuyritykset ja esimerkiksi Finnair, Rovio, Supercell, Kone, Nokia ja lukemattomat pienet yrittäjät ympäri maan. Kaikki tämä palvelisi samalla tietysti myös meitä suomalaisia monella tavalla, Nurmio sanoo.

Kalevala 2020-projektille pitäisi löytää tehokas tuottaja, joka kartoittaisi tilanteen mahdollisimman pian, hankkisi rahoitusta ja koordinoisi yritysten, julkisyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen toimintaa ja markkinointia. Helsingin kaupunki ja VisitFinland voisivat käytännössä toteuttaa hankkeen yhdessä Kalevalaseuran, museoiden ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa.


Kuva HY / Linda Tammisto

Lue koko luento tästä linkistä.

Teksti Tuomari Nurmio / Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen yleisöluento 17.3.2016

ti 29. maaliskuuta 2016 12.31.00