Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiö Kansallismuseon kummeiksi

Naiset ovat tiettävästi kulttuurin suurkuluttajia. Meitä kiinnostaa, keitä me olemme, mistä me tulemme, ja hiljainen tieto kulkee sukupolvelta toiselle. Kulttuuriperintö vaikuttaa taustalla, ja koska sitä arvostetaan, sitä siirretään mielellään toisille joko sellaisenaan tai uudessa muodossa.

Kalevala on aarreaitta ja se on antanut nimensä naisten kulttuuritoiminnalle 1930-luvulla. Kirjailija Elsa Heporauta ja hänen ystäväpiirinsä on halunnut uudistaa suomalaista muotoilua, niin että puvuissa, koruissa ja myös kodissa olisi näkyvänä ripaus suomalaisuutta, "karhunkäpälän" kosketusta. Katse suunnattiin maan uumeniin, ja esihistorialliset korut alkoivat elää. Muinaiskoruista haluttiin kaikkien koruja, ja se oli onnistunut. Kalevalaiset naiset saivat mukaan taiteilija Germund Paaerin, joka oli kansanomaisen kulttuurin kerääjä, tunnetun Parkanon Paronin ystävä ja Kansallismuseon kotimaisten kokoelmien kartuttaja. Kansallismuseon kokoelmista valittiin 40 korua, ja alkoi korutuotanto, josta Kalevala Koru sai alkunsa.

Kalevala Koru oli menestynyt. Ajat olivat kuitenkin vaikeita. Rahaa tarvittiin muuhun, kun alkuperäiseen tarkoitukseen, Louhi-patsaan eli suomalaista naista ylistävän patsaan pystyttämiseen. Mihin käytettiin korujen myynnistä saadut varat? Perustettiin äitikoteja, avustettiin inkeriläisiä ja karjalaisia maahanmuuttajia ja lisäksi annettiin tukea monilapsisille perheille ja harjoitettiin kummitoimintaa. Kummilapsia oli ympäri Suomea.

Kalevalaiset naiset toimivat yhä. Meillä on Liitto ja lisäksi eri puolilla Suomea yli 60 yhdistystä. Kulttuuri on veressä, ja kulttuuriperintö kiinnostaa, olkoon se oma tai maahanmuuttajien tuoma. Yhteiskunnallinen vastuu tuntuu yhä, monet yhdistykset opettavat suomea, perehdyttävät suomalaisuuteen uusia tulokkaita vaikka neulan ja langan avulla.

Kalevala Koru on edelleen naisten perustama ja naisten johtama yritys. Korut tehdään yhä Suomessa, ja mallisto uudistuu koko ajan. Se joka kopioi vanhaa, sen on luotava uutta – sanoi jo kirjailija Elsa Heporauta. Nyt Kalevala Koru valmistaa 400 000 tuotetta vuosittain. Menetelmät uusiutuvat. Uutta ovat esimerkiksi toiminnalliset ja älykorut, jotka yhdistävät hopeisen muotoilun mm. BiiSafen Bluetooth-teknologiaan. Koru on edelleen vastuullinen yritys. Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa Kalevala Koru on perustanut vuonna 1994 Kalevala Korun Kulttuurisäätiön, joka jakaa vuosittain apurahoja kulttuuritoimintaan.

Suomi100 juhlavuonna Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiö ovat päättäneet tukea suomalaista kulttuuriperintöä ryhtymällä Kansallismuseon kummeiksi. Side Kansallismuseoon vahvistuu ennestään, ja sen merkkinä on myös uusi koru, joka niin ikään on tehty museon kokoelmien pohjalta.

Miksi miekat? Kalevalan sankarit turvautuivat sekä sanan että miekan voimaan. Tukemalla Janakkalan miekkojen kunnostamista, tuetaan myös suomalaista käsityö-osaamista ja –taitoa.

Kullervon sotaanlähtöä kuvaava runo sopii Janakkalan miekkamiehen imagoon:

Takoi miekan mielehisen,
kilven kaikkien parahan
kätehen Kalevan poian.
Tuonpa kuu kärestä paistoi,
päivä västistä völötti.

Ildikó Lehtinen
19.1.2017

Kuvassa Jonna Heliskoski (vas), Ildikó Lehtinen ja Eero Ehanti.

to 2. helmikuuta 2017 14.22.00