Kalevalan käännökset

Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä oli 28.2. Kalevala on käännetty yli 60 kielelle. Herää kysymys, onko käännösten joukossa myös suomalais-ugrilaisia kieliä?

Unkarissa silloinen kirjallisuuslehti tiedotti Kalevalasta jo tammikuussa 1836. Ensimmäisenä Antal Reguly käänsi joitakin runoja 1840-luvulla. Kansalliseepos julkaistiin unkariksi vuonna 1871 Ferdinánd Barnan käännöksenä, joka olikin järjestyksessä neljäs vieraskielinen Kalevala. Unkarilaisia kääntäjiä kansalliseepos innosti ja kiinnosti, toiset käännökset toistavat uskollisesti sisältöä, toiset pyrkivät myös runomuotoiseen esitykseen. Kalevipoegin maassa, Virossa on käännetty niin Kalevalan tarinoita kuin myös runoja.

Komilainen kielentutkija V. I. Lytkin on kääntänyt komiksi  vuonna 1922 ja udmurttilainen M. P. Petrov udmurtiksi vuonna 1935 Kalevalan ensimmäistä runoa. Kansalliseepoksen kääntämiseen on ryhdytty jälleen 1980-luvulta lähtien, aikana, jolloin yhteydet ovat tiivistyneet Suomen, Viron, Unkarin ja Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen välillä. Kansalliseepoksen kääntäminen on osoittautunut haasteelliseksi.

Komilainen Adolf Turkin kuvaili tuntojaan näin: ”Kun Kalevalan kääntäminen juolahti mieleeni, huomasin, että suomalaisia ja komilaisia yhdistää sama luonnonläheinen ajatusmaailma.” Marinkielistä Kalevalaa ei toistaiseksi ole, kuitenkin Marin kansallisteatterissa esitettiin marinkielisenä Kalevalaa suomalaisen Paavo Liskin ohjaamana 2007.

Suomalaisen kansalliseepoksen hengessä marit, mordvalaiset ja udmurtit ovat koonneet omat tarinansa kansanrunouteen pohjautuen kertomusten muotoon. Ersämordvalainen Aleksandr Šaronov on koonnut ersänkielisen runoelman Mastoravan, joka julkaistiin 1994. Nimi tarkoittaa ’maaäitiä’, ’synnyinmaata’, ja runoelmaan on koottu maailmanluomiskertomuksen lisäksi mordvalaisten historian vaiheita.

Kielentutkija Raija Bartens on kääntänyt suomeksi Mastoravan, ja se on luettavissa Internetin sivuilla http://www.macastren.fi/suomennettua/bartens_mastorava.pdf. Udmurteilla Mihail Hudjakov on koonnut udmurttien runoja historialliseen runoelmaan 1936. Stalinin vainon aikana surmansa saaneen Hudjakovin yritys tuli päivänvaloon vasta 1950-luvulla, ja se julkaistiin vasta 2004. Udmurttieepos Dorvyžy on julkaistu Esa-Jussi Salmisen ja Jorma Vakkurin suomennoksena vuonna 2009.

Hauskoja lukuhetkiä Mastoravan parissa!

puheenjohtaja Ildikó Lehtinen

Vieressä taiteilija Viktor Fedjunin näkemys Mastoravasta

 

Kalevalan käännöksiä suomalais-ugrilaisilla kielillä

Ersämordva

2007 Petrjanj Andru. Kalevala. Eeppinen runoelma karjalaisten ja suomalaisten muinaisten kansanrunojen pohjalta. Эпосонь морокерькс карелэтнэнь ды суомитнень кезэрень морост кувалма. www,erzianj-jurnal.livejournal/

Karjala/ livvi
2009 Zinaida Dubinina (kieliasiantuntijana Jelena Bogdanova, toimitus Pertti Lampi). Karjalan Kielen Seura. 519 s.

Karjala/ viena
2015 Raisa Remšujeva. Kal’evala vienankarjalakši. Karjalan Sivistysseura. 528 s.

Komi
1980, 1984 Adolf Turkin. Vojvyv Kodzuv 6/1980: 40–42 & 2/1984: 36–41. Syktyvkar. Väinämöisen kanteleensoitto ja 10. runo.

Mari

1949 M. Kazakov, Uuden kanteleen veisto Кантеленшочмыжо. Marij almanah 23.

2007 Semjon Vasiljevitš Nikolajev. Kalevala näytelmänä Marin draamateatterissa.

Meänkieli
2007 Bengt Pohjanen. ”Jokos lorut lapoit lophuun”: neljä laulua Kalevalasta meänkielelä. Överkalix. 117 s.

Udmurtti
2001 Anatoli Uvarov. Iževsk. 159 s. Runomuotoinen lyhennelmä.

Vepsä
2003 Nina Zaiceva. Kalevala lapsile i norištole. Petroskoi. 163 s. Runomuotoinen lyhennelmä Kiurun & Mishinin venäjännöksen pohjalta.

ma 22. helmikuuta 2016 12.37.00