Kulttuuriperintö on naisten vastuulla

Suomi on satoja järjestöjä ja museoita. Jokainen meistä haluaa vaikuttaa, ja siihen on hyvä tilaisuus nimenomaan järjestötoiminnan kautta. Naiset ovat tässä yhtä ahkeria kuin miehetkin. Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen parissa on toisin. Järjestöjä on vähän, ja niitä on alettu perustaa vasta 1980-luvun loppupuolella kasvavan identiteettipyrkimysten osana.

Neuvostoliiton romahdettua järjestötoiminta vilkastui ja perustettiin järjestöjä kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Nyt toiminta on varsin vaihtelevaa. Toiset seurat toimivat säästöliekillä, toiset ovat aktiivisia toimijoita ja on järjestöjä, joiden toiminta on lakkautettu juridisiin syihin vedoten. Vuonna 2006 säädettiin kansalaisjärjestöjen toimintaa kaventava laki ja 2012 laki ulkomaisista agenteista.


Teehetki 2013

Naisjärjestöjä on vähän. Marilaiset naiset ovat perustaneet Kalevalaisten Naisten Liiton malliin kulttuurijärjestön Saskavij, joka toimii sidoksissa Marin kulttuuriministeriöön. Udmurtiassa toimii äitien huumevastainen naisjärjestö. Udmurttinaisten foorumina on oma Ašaltši-lehti, joka on profiloitunut naistenlehdeksi ja samalla udmurttilaisen kulttuurin vaalijaksi. Ersämordvalaisilla naisilla on Lamzur-folkloreryhmä, joka on perustettu 20 vuotta sitten ja mokšanaisilla Jurhtava järjestö. Komissa toimii tasavallan alkuperäiskansojen naisten oikeuksia vaaliva järjestö.

Marilaiset ammentavat iloa laulusta ja tanssista 2015

Runsaasti katettu pöytä on mordvalaisnaisten ylpeydenaihe.

Miten tavallinen ihminen voi vaikuttaa vai voiko vaikuttaa mitenkään? Tässä kannatta muistaa naisten työtaakka. Naisilla on vähintään kolme työvuoroa. He ovat ansiotyössä, lisäksi hoitavat kotona karjaa ja kasvimaata sekä huolehtivat kodista ja kasvattavat lapsia. Järjestötoiminnalle ei ole aikaa. Kuitenkin jos nainen pysähtyy hetken, usein juo teekupposta mieluiten seurassa kuulumisten kera. Naisverkostot ovat tiiviitä ja apua löytyy. Yhteinen ilo yhdistää naisia, ja myös surussa löytyy vertaisapua.

VII suomalais-ugrilainen maailmankongressi on tulossa Lahteen 15‒17.6.2016. Edustajien joukossa on varmasti myös naisia. Olisiko nyt otollinen aika virittää yhteistyötä ja luoda suomalais-ugrilaisten kansojen naisverkosto?

Käsityötaitoa opettelemassa mokshamordvalaisessa kylässä. 2005

Taidemuseon työpajassa.

Teksti ja kuvat Ildikó Lehtinen 

 

ti 8. maaliskuuta 2016 10.29.00