Mitä yhdeksäsluokkalainen ajattelee Kalevalasta? Osa 2

Julkaisemme viimeiset kaksi kirjoitusta. Estradille astuvat Miska Misukka ja Santeri Suomalainen.


MISKA MISUKKA 9E
KALEVALAN KANKAHILLA KANTELETTAREN PIHOILLA

Kalevalainen perinne näkyy nykysuomessa monin eri tavoin ja on vakiintunut kulttuuriimme pysyvästi. Kalevala näkyykin meidän jokapäiväisessä arjessa, joka näkyy parhaiten yritysten, paikkojen, osoitteiden, kaupunginosien ja henkilöiden nimissä. Suomessa on noin 150 tuotemerkkiä ja yritystä, joiden nimet pohjautuvat Kalevalaan. Me kaikki olemme kuulleet esimerkiksi Sampo-pankista, Kalevan kisoista ja Pohjola-vakuutusyhtiöstä. Törmäämme päivittäin nimiin, jotka tulevat Kalevalasta, kuten Aino, Marjatta, Sampo, Seppo ja Ahti. Näiden lisäksi Kalevalalla on oma liputuspäivä. Kalevalasta on tehty paljon lauluja ja ylipäätään musiikkia, tansseja ja erilaisia versioita, kuten Koirien Kalevala. Kantele onkin Suomen kansallissoitin ja Kalevala Suomen kansalliseepos.

Suomalaisten kansanperinne on kulkenut sukupolvelta toiselle, johon kuuluvat muun muassa kansanviisaudet, lastenlaulut, myytit, sananlaskut ja kansanlaulut. 1800-luvulla kansanrunoja ja kansankertomuksia alettiin kerätä ja kirjoittaa ylös, joiden pohjalta Elias Lönnrot kokosi Kalevalan ja Kantelettaren.

Kalevala innoitti monia suomalaisia taiteilijoita, kuten Jean Sibeliusta, joka on Suomen kansallissäveltäjä. Kalevala innoitti myös ulkomaalaisia taiteilijoita kuten J.R.R. Tolkienia, joka innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Häntä kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen. Akseli Gallen-Kallela teki kymmeniä merkittäviä Kalevala-aiheisia piirroksia, maalauksia ja grafiikan teoksia. Kalevalan myyttiset aiheet alkoivat kiehtoa häntä, ja hän maalasi monia tauluja Kalevalan tapahtumista. Gallen-Kallela oli mukana perustamassa Kalevalaseuraa vuonna 1911.

Minulle on pienenä luettu Kalevalaa ja kalevalaisia runoja. Muutenkin Kalevala on minusta kiinnostava ja siinä on paljon kiehtovia myyttisiä tarinoita. Kalevalan tarinoita miettiessä mielikuvitus alkaa laukata ja esiin tulee paljon uusia näkökulmia Kalevalasta. Aivan kuten kaikki, muinaiset suomalaiset halusivat vastauksia siihen, miksi maailma on tällainen millainen se on nyt ja miten se on syntynyt. He keksivät tai saivat kuulla jotenkin, että maailma olisi syntynyt sotkan munasta. Muinaiset suomalaiset uskoivat muun muassa, että on olemassa ylinen ja alinen. Heillä oli oma uskontonsa, mutta kristinusko alkoi syrjäyttää Suomen muinaisuskoja. On todella hieno asia, että silti on pystytty kirjoittamaan suomalaisten muinaisesta uskosta, sillä jos sitä kaikkea ei olisi kirjoitettu ylös kuten kansantarinoita, kansanlauluja, myyttejä ja sananlaskuja tai niitä ei olisi kerrottu sukupolvelta toiselle, ei Kalevalaa ja Kanteletarta välttämättä olisi olemassa ollenkaan. Tai mitä jos kristinusko olisi syrjäyttänyt muinaisen uskon paljon aiemmin? Kalevalan ja Kantelettaren olemassaolo on rikkaus eikä siitä pääse yli eikä ali.


SANTERI SUOMALAINEN 9E
KALEVALAN KANKAHILLA KANTELETTAREN PIHOILLA

Kalevala on Karjalan ja Suomen kansalliseepos. Elias Lönnrot kokosi suomalaisia kansanrunoja elinaikanaan ja kokosi niistä Kalevalan. Runot ovat kalevalaista runoutta, ja siten myös niillä on kalevalainen runomitta. Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan sen aikainen maailma syntyi sotkan munasta. Se kuvaa mm. Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä eri henkilöiden välisiä kiistoja, kostomatkoja ja kosimisretkiä, ja myös Sammon rakentamista ja ryöstöä. Kalevala päättyy kristinuskon saapumiseen.

Kalevala on vaikuttanut suomalaiseen taidekulttuuriin 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. Se on innostanut kirjallisuutta, musiikkia ja veisto- ja kuvataidettakin. Monet eri kirjailijat, niin ulkomaalaiset kuin myös kotimaiset, ovat saaneet vaikutteita Kalevalasta. Muun muassa Don Rosa on kirjoittanut sarjakuvan Kalevalasta.

Kalevala on vaikuttanut myös minun elämääni vaikka kuinka paljon, vaikka en ole ollut Kalevalan kanssa tekemisissä. Suomalainen kulttuuri on saanut vaikutteita Kalevalasta, ja sen kautta minun elämääni on vaikuttanut Kalevala myös, koska elän suomalaisessa kulttuurissa. Kalevala on leimannut itsensä suomalaiseen kulttuuriin pysyvästi. Nykyään osa nimistä yhtiöille, kaduille, ihmisille, esineille, tuotteille, eläimille ja myös Suomen laivaston aluksille, on tullut Kalevalasta. Esimerkiksi pankit Sampo ja Pohjola, toisen maailmansodan aikaiset suomalaiset sukellusveneet Vesikko, Iku-Turso, Vetehinen, Saukko ja Vesihiisi, myös laivaston panssarialukset Ilmarinen ja Väinämöinen ja miinalaiva Louhi. Suomessa monet kadut ovat saaneet myös Kalevalaisen nimen, esim. Kalevalantie. Se, kenellä on Sampo, saa kaiken hyvän, lieneeköhän tämä syy siihen, että on olemassa niin monta yhtiötä, joka sisältää nimen Sampo.

ma 15. elokuuta 2016 12.15.00