Mitä yhdeksäsluokkalainen ajattelee Kalevalasta?

Lue lisää Imatran yhdeksäsluokkalaisten ajatuksia! Tänään valokeilassa Sonja Marttisen ja Anita Mannerin kirjoitukset.


SONJA MARTTINEN 9E
KALEVALAN KANKAHILLA KANTELETTAREN PIHOILLA

Huolimatta siitä, että Kalevala on koottu jo 1800-luvulla, sen vaikutus näkyy vahvasti vielä nykypäivänäkin. Esimerkiksi monien yritysten, kuten Kalevala Korun tai Sampo-pankin, nimet ovat lähtöisin Kalevalasta. Viittauksia Kalevalaan voi löytää myös paikannimistä kuten Tapiola, Kullervonkatu ja Louhentie tai vaikkapa laivojen nimistä. Monien ihmistenkin etu- tai sukunimet voivat olla lähtöisin Kalevalasta. Kukapa ei tuntisi ainakin yhtä Ainoa, Tapiota tai Annikkia?

Tieteen ja taiteen ihannoivaa kiinnostusta Karjalaa kohtaan kutsutaan karelianismiksi. Karelianismi oli osa suomalaista 1800-luvun kansallisromanttista virtausta, josta osana olivat muun muassa kuvataiteilijat Akseli Gallen-Kallela ja Albert Edelfelt, muusikko Jean Sibelius sekä runoilija Eino Leino.

Akseli Gallen-Kallela työskenteli koko uransa ajan Kalevala-aineen parissa. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat esimerkiksi Sammon taonta ja Lemminkäisen äiti. Nämä ja hänen muut taideteoksensa ovat vaikuttaneet suomalaisten mielikuviin Kalevalasta kaikkein eniten. Kalevalan tapahtumia ja henkilöitä tuskin osataan kuvitellakaan täysin ilman Gallen-Kallelan maalauksien tuomia mielikuvia. Albert Edelfeltin kiinnostus Kalevalasta taas ei yltänyt ihan Gallen-Kallelan tasolle, mutta teki hänkin maalauksia sekä Kalevalan että etenkin Kantelettaren innoittamana.

Vaikka sitä ei heti tulisikaan ajatelleeksi, monista Jean Sibeliuksen sävellyksistä löytyy viitteitä Kalevalaan. Sibeliuksella oli voimakas näkemys Kalevalasta ja hän toi sitä esille musiikin tavoin. Hän halusi lisätä ominaistyyliinsä kansallispiirteitä ja Kalevala oli tähän oiva apuväline. Jotkin hänen sävellyksistään on myös nimetty Kalevala-aiheisesti, esimerkiksi Kullervo-sinfonia.

Kalevala innoitti paljon myös Eino Leinoa. Hän sai runoihinsa paljon ideoita niin Kalevalasta, Kantelettaresta kuin kristinuskostakin. Joissakin runoissaan Leino viittaa jopa ihan suoraan Kalevalaan. Vaikka hän teki myös Kalevalasta riippumattomia runoja, ne kuitenkin liittyivät aina väljästi jollakin tapaa kyseiseen aihepiiriin.

Karelianististen taiteilijoiden kädenjälki näkyy niin siinä miten me näemme Kalevalan, että myös suomalaisessa kulttuurissa ja perinteessä. Ilman heitä meillä ei olisi Kalevalasta nykyisiä käsityksiä ja näkemyksiä. Kuka tietää, vaikka koko runokokoelmasta ei olisi edes tullut niin suurta vaikuttajaa nykyiseen kulttuuriin, jolleivät taiteilijat olisi ilmaisseet siitä omaa näkemystään.

Kalevala on vaikuttanut jopa maailmankuulun englantilaisen kirjailijan, J.R.R. Tolkienin; teoksiin. Taru sormusten herrasta–kirjasarja ja sen haltijakieli ovat saaneet vaikutteita suomen kielestä ja muutenkin Kalevala ja Taru Sormusten herrasta jakavat paljon yhteneväisyyksiä. Molemmissa on esimerkiksi voimakas, maaginen esine, josta hyvä ja paha taistelevat, ja joka lopulta tuhotaan joko tahallaan tai vahingossa.

Kalevalan näkymistä nykypäivänä tuskin tulee arjessa paljon ajateltua. Tuskin kovinkaan moni ajattelee Kalevalaa ensimmäisenä kuullessaan vaikkapa Aino-jäätelöstä tai OP Pohjolasta. Kalevalan vaikutus ei kuitenkaan ole kuolemassa pois. Esimerkiksi monet suomalaiset muusikot ammentavat vielä nykypäivänäkin ideoita sen runoista. Kalevalan nimet elävät niin ihmisten kuin paikkojen ja yritystenkin nimissä nyt ja varmasti vielä tulevaisuudessa. Ja hyvä näin – onhan se osa suomalaista perinnettä ja kulttuuria.

ANITA MANNER 9E
KALEVALAN KANKAHILLA KANTELETTAREN PIHOILLA

Vaikken itse ole juuriltani kuin puoliksi suomalainen enkä ole perehtynyt suuresti suomalaisen kirjallisuuden historiaan, olen silti huomannut, kuinka kalevalainen perinne on vakiintunut pysyvänä vaikuttajana suomalaiseen kulttuuriin. Tämä näkyy esimerkiksi nimistössämme, sillä sekä ihmisiä, paikkoja että tuotteita ja yrityksiä on nimetty Kalevalan mukaan. Näistä monille tunnettuja ovat muun muassa Sampo-pankki, rakennusteollisuuden Lemminkäinen Oyj, Kalevala Koru, Pohjolan osuuspankki, Vakuutusyhtiö Ilmarinen sekä Aino-jäätelö. Kalevala on maamme kansalliseepos, joka on tärkeä suomen kielen kannalta. Se on myös nostanut suomalaisen kulttuurin lopun Euroopan tietoisuuteen. Suomalaisen kulttuurin päivää vietetään 28. helmikuuta, ja sitä vietetään nimenomaan Kalevalan kunniaksi. Se on virallinen liputuspäivä.

Myös monet taiteilijat ovat saaneet inspiraatiota Kalevalan kirjoituksista. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela on tunnettu Kalevala-aiheisista taidemaalauksistaan, Eino Leinon koko tuotannossa Kalevala toimi jatkuvana ideoiden lähteenä sekä Jean Sibelius on säveltänyt neliosaisen orkesterisarjan nimeltä ”Lemminkäinen”. Monia muitakin löytyy. Kalevala on jättänyt lopullisen jälkensä musiikkiin, kirjallisuuteen, kuvataiteisiin, tanssiin sekä teatteriin.

En ole itse lukenut Kalevalaa enkä Kanteletarta, eivätkä niiden olemassaolot vaikuta huomattavasti jokapäiväiseen elämääni. Tiedän kuitenkin, että se suomen kieli, jota puhumme nykyään saattaisi olla varsin erilainen, jos Kalevalaa ei olisi ikinä julkaistu tai jos Lönnrot olisi sen kirjoittanut vaikkapa kymmenen vuotta myöhemmin.

Minun mielestäni Kalevala ei ole vain osa suomalaisten käsitystä maastaan, vaan se on myös iso osa itse Suomen identiteettiä maana. Niin kuin aiemmin jo mainitsin, Kalevala auttoi tuomaan Suomen Euroopan, ehkä jopa Euroopan ulkopuolisten maiden huomioon. Joissakin maissa, esimerkiksi Venäjällä, lapset kiinnostuvat Suomesta, sen kielestä ja kulttuurista Kalevalan kautta. Jotkut saattavat jopa matkustaa Karjalaan tutustuakseen paremmin suomalaisen kulttuurin alkuperään. Kalevala auttoi myös vahvistamaan suomalaisuuden isänmaallisuutta, kun sitä niin kipeästi tarvittiin vielä 1800-luvulla, kun eepos julkaistiin.

Suomessa kasvatettuna nuorena tunnen sen melkeinpä velvollisuudeksi mainita etenkin Kalevalan, jos joku kysyy minulta Suomesta, sen kulttuurista tai ylipäätään suomalaisuudesta. Etenkin sen takia, koska kalevalaisuus näkyy niin vahvasti nykypäiväisessä suomalaisten elintavoissa sekä perinteissä.

to 11. elokuuta 2016 09.39.00