Muinaispuku – mutta ei ihan

Teuvan Lautamäen asu syntyi rakkaudesta eteläpohjalaisiin juuriin.

Vuonna 1958 löydettiin Teuvan Lautamäestä muinaishauta, jossa arvellaan olleen päällekkäin haudattuina sekä mies että nainen. Haudassa oli laaja 1000-luvulta oleva esineistö työkaluja sekä runsaasti koruja. Kalevala Koru ennallisti kaksi haudasta löytynyttä riipusta. Sen lisäksi teuvalaisten naisten perustama toimikunta teetti 1990-luvulla Museoviraston luvalla kaksi korua, kupurasoljen ja hevosenkenkäsoljen hopeaseppä Jari Heinosella.

Toimikunnalle syntyi myös ajatus valmistaa hautalöydön perusteella eteläpohjalainen muinaispuku. Hauta oli hiekkaisella kangasmaalla, ja siellä ei ollut säilynyt lainkaan luita eikä vaatekuituja, joka olisi ollut Museoviraston ehto muinaispuvun suunnitteluun.

Toimikunta rekisteröitiin Teuvan Muinaiskulttuuriyhdistykseksi vuonna 2003. Silloin käynnistettiin Leader+ -tuen avulla Lautamäen emännän asun ja isännän liivin toteutus. Nämä Lautamäen nimikkoasut suunnitteli SeAMK:n kulttuuri- ja muotoilualan Jurvan yksikön oppilasryhmä opettajansa johdolla yhdessä Muinaiskulttuuriyhdistyksen ja sen asiantuntijoiden kanssa. Yhdistys halusi tällä puvulla herättää nykypäivän ihmisten, erityisesti nuorison kiinnostuksen muinaispukuja, -koruja ja kotiseudun historiaa kohtaan.

Mutta muinaispuvuiksi sitä ei siis saanut kutsua.

Asut on tehty Teuvan Lautamäen muinaishautalöytöä kunnioittaen, muinaisten työtapojen, materiaalien ja sen aikaisten mallien pohjalta. Emännän asu on saanut vaikutteita viikinkiajan kerrospukeutumisesta.

Emännän asuun kuuluu aluspuku, liivihame ja viitta. Ne sekä isännän liivi ovat käsinkudottua toimikassidoksista ohuehkoa täysvillakangasta. Lautamäen asun liivihameen, viitan ja miehen liivin värivaihtoehdot ovat mustaan loimeen kudotut luonnonmukaiset värivaihtoehdot, jotka muistuttivat kasvivärjäyksen värejä. Aluspuku on valkoista tai mustaa puolipellava- tai pellavakangasta. Miehen liivin aluspaitana voi käyttää pellavaista tai puolipellavaista ns. rengin-paitaa. Miehen asun täydentämistä suunnitellaan edelleen.

Pyrkimyksenä oli luoda ajaton, monikäyttöinen juhla-asu. Asujen villakankaat kutoi tekstiiliarteonomi Anne Järvenpää-Riippi ja asut ompeli vaatetusteknikko Jari Viitasalo.

Lautamäen hautalöydön esineistö antoi suuntaa keraamisille riipuskoruille ja viitan hapsuja somistaville putkihelmille. Ne eivät siis ole ennallistuksia. Niiden painalluskoristeet mukailevat rautakautista kuviointitapaa. Korujen lasitteet kuvastavat maan värejä, veden välkettä ja nuotiosavuja sointuen puvun kuteiden väreihin. Riipuskorujen muodot saivat ääriviivansa käyttöesineistä: keihäänkärjestä, melasta ja lavasta sekä kuusta, joka on kaikkina aikoina ollut mystinen taivaankappale.

Mennyt aika ja nykyisyys kohtaavat näissä koruissa. Niitä käytetään sekä Lautamäen emännän asun koristeena että nykynaisen arjessa ja juhlassa. Niiden suunnittelusta ja valmistuksesta vastaa keraamikko Annamari Savomäki.

Puvut esiteltiin ensi kerran yleisölle kesällä 2005.

Lautamäen asut
http://www.teuva.fi/kulttuuri/muinaiskorut/nimikkoasu/

Lautamäen korut
http://www.teuva.fi/kulttuuri/muinaiskorut/

Lautamäen pukuesitettä mukaillen Anneli Koivu, Teuvan Kalevalaiset
Kuvat Heikki Mahlamäki

ke 8. helmikuuta 2017 15.30.00