Roslagenin kulttuurimatka huipentui Storholmenin viikinkikylään

Matkalla tutustuttiin Ruotsin ja Suomen yhteiseen historiaan aina viikinajalta alkaen, ajettiin historiallista postitietä, joka kulki aikoinaan Tukholmasta Turkuun ja nähtiin linnoja, kirkkoja ja riimukiviä.

Liiton uusin jäsenyhdistys Roslagen Kalevala emännöi kulttuurimatkaa, joka suuntautui Ruotsiin Roslagenin alueelle, jonka keskus on Norrtäljen kunta. Norrtälje on tukholmalaisten suosima kesämökkikunta, jonka väkiluku tuplaantuu kesäkuukausien aikana. Norrtäljen läpi virtaa joki, joka tulee Erken-järvestä. Kaupungissa oli satamafestivaali, johon liittyi monenlaisia taidetapahtumia. Mm. suomalainen Kaarina Kaikkonen oli ripustanut kuuluisat paitansa joen ylle veneen muotoon kuivumaan; tai kastumaan, miten halutaan.


kuva Osmo Vatanen

kuva Hanna Rantanen

Norrtäljen kunnan vastaanotolla vanhalla raatihuoneella oli isäntänä valtuuston puheenjohtaja Nils Matsson. Toiminnanjohtaja Sirpa Huttunen esitti tervehdyksen Kalevalaisten Naisten Liiton puolesta. Suomen kielen hallintoaluekoordinaattori Heli Kivimäki Hedin toimi tulkkina. Museoidulla höyrylaivalla nautitun kalaillallisen aikana hän kertoi suomen kielen asemasta Roslagenissa ja suomen kielellä saatavista palveluista lapsille ja vanhuksille. 

 

Strorholmenin viikingit veivät kalevalaiset naiset viikinkielämään ja -tunnelmaan hetkessä.

Viikinkipäällikkö ja viikinkiemäntä joukkoineen toivottivat kalevalaiset vieraat tervetulleeksi viikinkien tapaan: Var hälsad!

Viikinkien leikit kehittävät voimaa, tasapainoa ja nokkeluutta, jotka olivat tarpeen pitkillä purjehduksilla.

Matkalaiset jaettiin kolmeen perheeseen kisailemaan viikinkien mallin mukaan. Perheen päät olivat Freja, Frigga ja Lugga.

Köyden kerintä ja veto vaatii vikkelyyttä ja tasapainoa.

Viikinkikylän emäntä Britta on opiskellut arkeologiaa ja pedagogiikkaa. Hänen kaunis lauluäänensä vei aitoon tunnelmaan tuhannen vuoden taa.

Tampereen puheenjohtaja Hanna Rantanen tutustui viikinkitalojen sisustuksiin.

Viikinkien arkileivässä oli ruista, ohraa ja vehnää. Juhlaleivässä pelkkää vehnää. Jokainen oppi oman riimunsa, jonka viikinki-isäntä viilsi leipään ennen paistoa avotulella.

 

Viikingeillä oli jo monenlaisia soittimia pilleistä rumpuihin.

 

Roslagen Kalevala -yhdistyksen puheenjohtaja Aulikki Lundgren on suorittanut  kotikaupunkinsa opastutkinnon. Hän on virallinen Roslagen ambassador.

Tellervo Enbuske Rovaniemeltä piti saviuunin hiilloksen riittävän kuumana Frejan perheen valmistaessa lasihelmeä.

 

Viikinkisepän opissa kokeilimme, miten rauta taipuu.

Mai Niemi takoi sepän opastuksella patakoukun.

Matkalla vierailtiin Penningbyn yksityisessä linnassa ja kuljettiin viljavien vainioiden läpi pitkin historiallista postitietä. Postitalonpojat kuljettivat 300 vuotta postia Tukholmasta Turkuun ympäri vuoden vaarallisen Ahvenanmeren ja Saaristomeren yli henkensä kaupalla. Pyhän Birgitan syntymäkirkko ja monet hänen elämästään muistuttavat paikat hiljensivät matkalaiset miettimään yli 700 vuotta sitten eläneen pienen naisen merkitystä yhä tänäkin päivänä.

Kokeellisen arkeologian keinoin rakennetussa Storholmenin viikinkikylässä koitti matkan kohokohta. Ilta oli tulvillaan viikinkiajan elämyksiä. Elimme hetken aitoa viikinkielämää leikkien, tanssien ja kisaillen ystävällisten viikinkien kanssa. Saimme leipoa viikinkiajan arki- tai juhlaleivän, valmistaa lasihelmen ja takoa koukun, jolla pata ripustetaan tulen päälle. Lasiesineiden valmistaminen on äärimmäisen vaikeaa ja viikinkien asuinsijoilta löydetyt lasiesineet ovatkin ylellistä tuontitavaraa Kölnistä. Mutta lasihelmiä pystyttiin tekemään savesta, hiekasta ja lehmän lannasta valmistetuissa pienisssä uuneissa myös itse.

Viikinkipidoissa nautittiin herkullinen avotulella valmistettu ateria. Viikingit harjoittivat karja- ja maataloutta, joten pitopöydästä puuttui ainoastaan peruna, joka on myöhempi tulokas. Hunajasta viikingit valmistivat käymismenetelmällä vahvaa juhlaolutta, jota saimme maistaa. Illan aikana innostuttiin tanssimaan ketjutanssia. Keskustelut asiantuntevien viikinkien kanssa syvensivät tietoa mm. viikinkien hautaus- ja rakennustavoista. Viikingit eivät syöneet metsän riistaa lainkaan. Saamelaisten kanssa käytiin kauppaa ja turkikset ja hirvenluukammat ovatkin nykyisen Suomen puolelta. Vesireitit olivat viikinkiajan valtateitä, joita viikingit purjehtivat taitavasti.

Viikinkien asuissa oli todella paljon meille tutun näköisiä kalevalakoruja. Vaikutteet myös Suomen viikinkiajan korustoon tulivat todellakin Roslagenin kautta. Storholmen on aito viikinkien asuinpaikka. Viereiseen ikivanhaan tammilehtoon on haudattu 116 viikinkiä. Kalmistoaluetta ei ole haluttu kaivaa ja viikinkien hautarauhaa on haluttu kunnioittaa. Ilta päättyi maasaunaan naisten kesken ja raikkaseen pulahdukseen Erken-järveen. Leppeässä kesäillassa uidessa monenlaisia ajatuksia liikkui mielessä, kun tiesi, että vieressä on niin monen viikingin viimeinen leposija. Viikingit uskoivat vainajien siirtyvän tuonpuoleiseen vettä pitkin.

Sydämelliset kiitokset Roslagen Kalevala -yhdistykselle, jonka hellässä huolenpidossa saimme viettää kolme ikimuistoista kesäpäivää!

 

ma 4. elokuuta 2014 13.01.00