Runolaulupäivä - Suomi 100 ohjelmaa

Suomessa ja Vienan Karjalassa järjestetään runolaulupäivä kaikissa niissä kunnissa, joista Elias Lönnrot on saanut runoaineistoa Kalevalaan. Päivä sisältää runolaulukonsertteja ja työpajoja koululaisille ja yleisölle ja avaa näin ovia suomalaisen kulttuurin juuriin. Päivästä tehdään myös radio- ja tv-ohjelmia.

Mytologisen runolaulun juuret ulottuvat jopa kahden tuhannen vuoden päähän. Kalevala perustuu laulettuun eeppiseen runolauluun ja sillä on ollut ratkaiseva merkitys suomalaisen kulttuuri-identiteetin synnylle.

Runolaulun kulta-aika oli 1800-luvulla. Tuolloin sillä oli hyvin laaja yhteiskunnallinen merkitys sen tuottamien esteettisten nautintojen lisäksi. Runolaulu yhdessä muun suullisen perinteen kanssa oli aikansa arkisto, media, koululaitos ja kirjasto. Myös eettiset arvot saatiin suullisen perinteen kautta. Runolaulu on yhä edelleen osa elävää perinnettä.

Runolaulupäivän pääkonsertit ovat Suomusssalmen Hietajärven kylän perinnetalossa ja Kuhmossa Juminkeossa. Konsertteja on myös muualla Kainuussa, Keski-Suomessa, Joensuussa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Helsingissä. Konserttien lisäksi järjestetään myös työpajoja. 

Katso tarkemmat tapahtumapaikat täältä:

Kuvassa komeilee Larin Paraskeen patsas, joka oli yksi kuuluisimmista runolaulajista.

pe 21. huhtikuuta 2017 12.33.00