Runot ja puvut ovat elävää perintöä

Elävän perinnön wikiluettelo on avattu kaikkien käyttöön.

Olen pitänyt esitelmän suomalaisista kansan- ja kansallispuvuista Munkkiniemen palvelutalossa. Kansallispukujen kuvat, ja myös mustavalkoiset arkistokuvat kirvoittivat kuulijoita muistelemaan nuoruuttaan ja omia kansallispukujaan.

Toiset taittoivat peistä kansallispukujen puolesta ylistäen niiden kauneutta, toiset hieman penseämmin muistellen, miten kuuma oli liikkua kesäpäivinä kansallispuku yllään.

Kansallispuvuissa kiinnostaa lopputulos, valmis ja hieno juhlapuku, kuitenkin näyttää siltä, että tärkein on kansallispuvun valmistusprosessi; sen valinta, työn suunnittelu ja ompelu sekä usein myös kirjonta. Oli ilo jälleen huomata, miten useita kansallispukuja syntyi Kalevalaisten Naisten Liiton perustajan Elsa Heporaudan toimesta.

Kansallispukuja Vöyrin kansallispukuseminaarista. Kuva Ildikó Lehtinen.

Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön raja on hiuksenhienoa. Kalevalainen runous on saanut seurakseen kansallispukuja. Molemmat ovat elävää perintöä ja siksi mukana elävän perinnön wikiluettelossa. Käsillä tekemisen merkitys on suuri. Se muistuttaa edellisten sukupolvien työstä, ja kenties mieleen muistuu myös äiti, mummo tai vaikka täti, joka on aikoinaan opettanut käsityötaidon. 

Käsityötaito on elävä taito, joka perheessähän on joku, joka huolehtii perheenjäsenten villasukista. Junassa, bussissa, luennoilla näkee usein puikkojen vilahtavan nuorten käsissä. On neulontakahviloita, jotka keräävät eri-ikäisiä harrastajia yhteen. Minun ikäiseni naiset eivät mielellään istuskele television edessä ilman tekemistä. Esikuva tarttuu, neulominen on kansallinen taito, ja pysyväthän puikot ja virkkukoukku myös miesten käsissä.

Kiinnostava on huomata, että aineettoman kulttuuriperinnön luettelointiin liittyen perustettiin ensimmäisenä käsityörinki joulukuussa 2015, jossa on mukana käsityöalan organisaatioita. Aineeton kulttuuriperintö ja sen tulkinnat ovat ajankohtaisia. Lisätietoa tarjoaa Suomen Kotiseutuliiton vuosikirja 2015, joka osallistuu keskusteluun kulttuuriperinnön merkityksestä ja suojelemisesta.

Teksti ja kuvat puheenjohtaja Ildikó Lehtinen

Elävän perinnön wikiluettelo

pe 5. helmikuuta 2016 14.21.00