Muinaispukuharrastuksesta on tullut uutta elävää perinnettä. Mikkelin Kalevalaiset naiset järjestivät 7.10.2023 jo toista kertaa muinaispukuseminaarin, jossa syvennyttiin Mikkelin rautakautisiin uskomattoman runsaisiin kalmistolöytöihin ja muinaispukujen ennallistuksiin.
Aluksi Liiton puheenjohtaja Aila Nieminen ja toiminnanjohtaja Sirpa Huttunen kertoivat, miten kalevalaiset naiset ovat olleet muinaispukujen kokoamisen alulle panijoita, käsityötekniikoiden kehittäjiä ja harrastajia pian jo 90 vuoden ajan.
Arkeologi Jenni Sahramaa syventyi esitelmässään Mikkelin muinaistekstiililöytöihin ja nosti esiin myös rautakauden lapset ja heidän pukeutumisensa. Sahramaan vetämässä pronssispiraalityöpajassa innokkaimmat valmistivat yhden pronssispiraalikoristeen, joka oli aikoinaan muotia villaesiliinan helmassa.
Suur-Savossa, vesistöjen halkomalla luonnonkauniilla ja viljavalla seudulla, asui rautakauden lopussa ja keskiajan alussa vauras yhteisö, jonka maallisia jäännöksiä rikkaine korulöytöineen on mm. Tuukkalasta, Kyyhkylästä, Moisiosta ja Visulahdesta. Löytöjen pohjalta on tehty 1930-luvulla Tuukkalan muinaispuku Elsa Heporaudalle ja 1990-luvulla Mikkelin seudun muinaispuku. Automatkailijoiden kannattaa poiketa vitostieltä Tuukkalan ABC:lle, josta löytää eteenpäin Porrassalmen tielle em. paikoille, jossa on Saimaa Geoparkin opasteilla merkitty em. tunnetut kalmistot. Maisemassa voi todella aistia ennen meitä eläneiden ihmisten kauneuden tajun.
Mikkelin kalevalaiset naiset ovat uppoutuneet esihistoriaan ja käsistään taitavina naisina jatkavat tai paremmin sanottuna ovat keksineet uudelleen rautakautiset käsityötekniikat ja kehittävät niitä edelleen sellaisiksi, että nykynainen löytää sopivat langat, värit ja keinot (esim. akkuporakone pronssispiraalien kiertämiseen) mahdollisimman alkuperäisen näköisen rautakauden emännän asun valmistamiseksi.
Mikkelin Kalevalaisilla on tavoitteena isompikin visio. Yhdistys pohtii, miten saisivat myös kaupungin päättäjät ymmärtämään rikkaiden kalmistojen ja muinaisaarteiden merkityksen aitona, kiinnostavana ja juurevana tarinana, jolle kaupunki voisi rakentaa tulevaisuuttaan kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle. Sillä menneisyyden juuret kiinnostavat niin mikkeliläisiä kuin siellä vierailevia koti- ja ulkomaisia matkailijoita.
Teksti Sirpa Huttunen
Kuvia työpajasta:
Kuvat: Mikkelin Kalevalaiset