Kalevalan kutsu -laulupajat ovat saaneet lämpimän vastaanoton ympäri Suomen. Laulupajoissa käsitellään laulamisen lomassa Kalevalan saamaa Euroopan kulttuuriperintötunnusta ja luontokuvauksia. Pajoissa pääsee ammatti kansanmusikoiden oppiin, sillä pajoja vetivät Ilona Korhonen, Maari Kallberg ja Liisa Matveinen.
Laulupajoista ensimmäiset pidettiin kesällä 2025 Juminkeossa ja Parppeinvaaran runokylässä. Samana syksynä oli Gallen-Kallelan Museon ja Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedonkuskuksen museon vuoro. Vuonna 2026 Kalevalan kutsu -laulupaja matkustaa Suomen Tukholman-instituutin ja Stalletin vieraaksi.
Laulupajat olat olleet suosittuja ja niissä on korostettu, että tärkeintä ei ole laulutaito vaan omalla äänellä osallistuminen. Laulupajoista on saatu palautetta, että innostava ryhmähenki rohkaisi kaikkia laulamaan. Eräs osallistuja summasi, että yhteislaulanta tuo tunteen ryhmään kulumisesta.
”Voi vain kuvitella millainen vaikutus on ollut silloin, kun runonlaulajat ovat aikoinaan kulkeneet ja laulaneet pirteissä”, näin Marju Pulkkinen Kuhmon Kalevalaisista Naisista kommentoi tunnelmia.
Juminkeossa järjestetyssä laulupajassa lasten osallistuminen ja mahdollisuus esiintyä runolaulajana sai kiitosta osallistujilta.
Vuosina 2025-2026 järjestetään lisää Kalevalan kutsu -laulupajoja. Jos haluat saada ensimmäisenä tiedon seuraavista Kalevalan kutsu -laulupajoista, niin seuraa Kalevalaisten Naisten Liiton tiedotusta somessa, sähköpostissa ja Pirta-lehdessä.
Kalevalaisten Naisten Liitto järjestää laulupajat Alfred Kordelinin säätiön apurahan avulla. Kalevala elävänä eepoksena sai Euroopan kulttuuriperintötunnuksen 2024 ja laulupajat ovat osa tunnukseen liittyvän verkoston toimintaa. Verkostoa johtaa Suomalainen Kirjallisuuden Seura ja Kalevalaseura. Kalevalan kutsu -laulupajat ovat osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.
Kuvat: Ilona Korhonen ja Carmen Tomas.