KALEVALAISTEN NAISTEN LIITTO

HALLITUS

Kalevalaisten Naisten Liiton hallitus vastaa Liiton strategisesta kehittämisestä, hallinnosta ja taloudesta sekä Liiton omistaman Kalevala Koru Oy:n omistajaohjauksesta.

Hallitus seuraa ja ohjaa Liiton jäsenyhdistysten toimintaa. Jokaisella hallituksen jäsenella on omat kummiyhdistyksensä. Kummiyhdistykset löytyvät jokaisen jäsenen esittelyistä. Ota rohkeasti yhteyttä lähimpään hallituksen jäseneen, jos kaipaat vertaistukea kalevalaiseen järjestötoimintaan.

Puheenjohtaja Aila Nieminen Helsingin Kalevalaiset Naiset aila.nieminen(at)kalevalaistennaistenliitto.fi

Minulla on aina ollut voimakas sisäinen kutsumus toimia perinteenkantajana. Tunnistan itsestäni vanhan sielun, mutta myös halun uudistaa perinteitä ja luoda uusia avauksia. Ihmiset kaipaavat merkityksellisyyttä ja juurevuutta, joten uskon, että kalevalaisten naisten toiminnalle on tilausta myös tässä ajassa.

Kummiyhdistykseni ovat: Etelä-Kymenlaakson KN, Joutsenon/Lappeenrannan KN, Kaakon Kalevalaiset, Puumalan KN ja Pohjois-Kymen Kalevalaiset.

Hanna Rantanen 1. varapuheenjohtaja Tampereen Kalevalaiset hanna.rantanen(at)tilasuunnitelma.fi

Olen 46-vuotias kasvatustiet.kand.,  sisustussuunnittelija, yrittäjä, kolmen lapsen äiti ja kalevalainen nainen Tampereelta. Liiton hallituksessa olen viidettä vuotta ja tällä hetkellä Liiton 1. varapuheenjohtaja. Liiton toiminnassa koen tärkeäksi sisällön, eli suomalaisen kansanperinteen ja kulttuurin sekä niihin liittyvien ilmiöiden esillä pitämisen ja mahdollisuuden konkreettiseen osallistumiseen myös paikallisella tasolla. Olen ylpeä siitä, miten olemme yhdessä hallituksen ja jäsenistön kesken saaneet kirkastettua Kalevalaisten Naisten identiteettiä ja olemassaolomme tarkoitusta tässä ajassa ja muuttuvassa maailmassa. Kehitys ja uudistuminen eivät tarkoita vanhan ja perinteikkään hylkäämistä, vaan taitoa löytää niistä se syvin, ihmistä koskettava ja elvyttävä viisaus ja ydin, jonka varaan voidaan myös huomista rakentaa. Omalla toiminnallani haluan edelleen rohkaista ja innostaa muitakin ihmisiä löytämään itsestään ja elinympäristöstään kalevalaisen ilon sen eri muodoissa.

Kummiyhdistykseni ovat Götanmaan, Tukholman, Roslagenin, Ikaalisten, Lempäälän ja Tampereen Kalevalaiset.

2. varapuheenjohtaja Marja-Stiina Suihko Kuhmon Kalevalaiset Naiset marja-stiina.suihko(at)gmail.com

Kalevala ja kalevalaisuus tarttuivat mukaani jo lapsuudessa Kajaanin Elias Lönnrotin patsaan sylissä. Seuraava kunnon kosketukseni siihen tuli työskennellessäni Veikko Sinisalon juoksutyttönä Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa - tapahtuman järjestelyissä. Siitä kasvoi Kajaanin Runoviikko.

Työurani on ollut kulttuuria, koulua, rehtorin pestejä sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettamista.

Olen kotoisin Kainuusta ja edelleen Kuhmon Kalevalaisten Naisten jäsen. Nykyisin kirjoitan, harrastan kulttuuria ja  luen Lasten Kalevalaa lapsenlapsilleni Helsingissä. Asun sekä Järvenpäässä että Kuhmossa. Kainuun metsät ovat turvapaikkani.

Hallitukseen minut valittiin v. 2019, ja viime syksynä sain kunnian toimia hallituksen varapuheenjohtajana. KNL on voimaa, iloa ja luottamusta sanan mahtiin.

Kummiyhdistykseni ovat Suomussalmen, Kajaanin ja Kuhmon Kalevalaiset Naiset.

Tarja Kupiainen Joensuun Kalevalaiset Naiset kupiainentarja(at)gmail.com

Olen kalevalaisen kansanperinteen tuntija, opettaja ja tutkija. Toimin matkailun yliopettajana Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Kalevalaisten Naisten Liitossa haluan edistää tietoisuutta siitä, että perinne on aina ollut liikkeessä, se ei ole koskaan pysähtynyt. Tunnen paikallistason mahdollisuudet ja haasteet; olen ollut 1990-luvun alusta lähtien Joensuun KN:n jäsen. Yhdistän paikalliskulttuurin merkityksen valtakunnalliseen ja alueelliseen järjestötoimintaan. Liitto voisi profiloitua vielä näkyvämmin kalevalaisen mytologian tuntijana ja osaajana.

Aikamme janoaa aitoja elämyksiä ja ympäristöjä: luontoelämyksiä, mytologiaa, historiaa, mutta myös näiden yhdistämistä tämän ajan luovuuteen. Tulevaisuuden Suomi tarvitsee muuttuneessa maailmassa uudenlaista elinkeinoajattelua ja hyvinvointia.  Kalevalaisten Naisten Liitto voi antaa maallemme paljon: suomalaisen itsetunnon, jatkuvuuden ja kulttuurisen uudistumisen voimaa. Tähän tarvitaan kolmannen sektorin toimijoita, jotka pystyvät yhdistämään kokonaisajattelua ja valtakunnallista ja paikallista osaamista.

Mitä kulttuuriperintö tarkoittaa? Lue Tarjan kirjoitus aiheesta: https://vanha.karelia.fi/vasu/2020/09/24/folklorismia-kulttuuriperintoa-kalevalaa/

Tarjan haastattelu Karjala-lehdessä (s. 6.) 3.12.2020

Kummiyhdistykseni ovat Ilomantsin, Imatran, Joensuun, Keski-Karjalan, Parikkalan ja Savonlinnan Kalevalaiset Naiset.

Virpi Knuutinen Oulun Kalevalaiset virpi.m.knuutinen(at)gmail.com

Työskentelen Oulun kaupungin konsernihallinnossa suunnittelijana. Tehtäviini kuuluu seurata Oulun kaupungin toimintaympäristöä kuten väestökehitystä, työllisyyttä ja oululaisten hyvinvointia. Olen aloittanut liiton hallituksessa syksyllä 2020, mutta jo nyt olen päässyt näkemään, miten monipuolista liiton ja hallituksen toiminta on. Perinne- ja kulttuurityötä tehdään laaja-alaisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Liiton hallituksessa tehty työ ei aina näy suoraan jäsenistölle. Haluaisin omalla toiminnallani tuoda liiton toimintaa tutummaksi myös rivijäsenille.

Kummiyhdistykseni ovat Alatornion, Haaparannan, Kemijärven, Oulun, Rovaniemen, Tornion ja Yli-Tornion Kalevalaiset Naiset.

Seija Lehtonen Helsingin Kalevalaiset Naiset salehtonen(at)outlook.com

Kiitos luottamuksesta toiselle hallituskaudelle. Olen tosi iloinen voidessani jatkaa hallitustyöskentelyäni kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen. Inspiroidun uusista asioista, mutta myös perinteistä ja koen kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeäksi. Olen innostunut kansallispuvuista ja tehnytkin yhden ihan itse, uusi on suunnitteilla.

Hallitustyössä minua viehättää toimiminen erilaisten ja eri alojen ihmisten kanssa ja asioista yhdessä päättäminen, yhteen hiileen puhaltaminen. Talousasioista kannan huolta ja vastuuta. Tämä liittyy koulutukseeni ja ammattiini työeläkealalla , kun pitää hanskata riskit sekä yleisen talouden kestävyyden että yksittäisen ihmisen toimeentulon näkökulmista. Koulutukseltani olen VTL ja FM ja olen toiminut koko työurani vakuutusalalla enimmäkseen vakuutusmatemaattisissa tehtävissä. Tällä hetkellä työtehtäväni liittyvät sosiaalipoliittisiin asioihin.

Luottamustoimet Helsingin Kalevalaisten Naisten ja Helsingin Akateemisten Naisten hallituksissa vievät jonkin verran vapaa-ajastani. Paras rentoutumiskeino on talviuinti ja viihdyn vedessä toki kesälläkin. Lisäksi teen paljon käsitöitä, luen ja huolehdin iäkkäistä vanhemmistani yhdessä sisarteni kanssa.

Kummiyhdistykseni ovat Asikkalan, Espoon, Heinolan, Hämeenlinnan, Helsingin, Suur-Helsingin ja Äänekosken Kalevalaiset Naiset.

Saara Paavola Tampereen Kalevalaiset saara.j.paavola(at)gmail.com

Olen Tampereen Kalevalainen ja työskentelen akavalaisen ammattijärjestön toiminnanjohtajana. Minulle Kalevalaisten Naisten Liitto on ensisijaisesti eri-ikäisten naisten kohtaamisalusta ja toiminnan johtotähtiämme ovat kalevalaiset naiset, Ainot, Louhet ja Marjatat. Miten nämä voimakkaat naishahmot voisivat toimia esikuvina ja voimauttaa nykynaisia tekemään konkreettisia tekoja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi? Strateginen kehittäminen on suuri mielenkiinnon kohteeni ja on todella hienoa olla mukana viemässä kalevalaisia naisia kohti tulevaisuutta. Tasa-arvon edistäminen on minulle tärkeä arvo ja minut valittiinkin Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL) hallitukseen vuosiksi 2021–2023.

Kummiyhdistykseni ovat Nurmijärven, Porin, Rauman, Turun ja Vihdin Kalevalaiset Naiset.

Eila Parviainen Kajaanin Kalevalaiset Naiset eila(at)sivola.fi

Tulen Kainuusta ja kalevalaisesta Kajaanista.

Yli 40 vuotta kestäneet työurani aikana olen toiminut opettajana ja rehtorina vapaan sivistystyön oppilaitoksessa, Kaukametsän opistossa. Koulutukseltani olen käsityönopettaja ja kasvatustieteen maisteri.

Olen saanut olla mukana tutkijana Kajaani yliopistokeskuksen hallinnoimassa hankkeessa, jossa kokosin ja tutkin 1700 ja 1800-lukujen Kainuun miesten pukujen museaalista aineistoa. Kokoamani aineiston perusteella Kainuun miehen kansallispuku voitiin valmistaa ja hyväksyttää. Luennoin mielelläni pukututkimuksesta ja kansallispuvuista.

Olen elämässäni, työssäni ja harrastuksissani kokenut suomalaisen juurevan kulttuurin ja perinteen voiman. Haluan toimia niin, että elävä kulttuuriperintö ja sen arvostaminen välittyisi kauttamme laajalle myös lapsille ja nuorille.

Arvojeni perustana ovat ajattelu, tunne ja toiminta ihmisen kasvussa. Koen arvojeni olevan sopusoinnussa Kalevalaisten Naisten Liiton arvojen kanssa.

Kummiyhdistykseni ovat Koillis-Savon, Kuopion ja Ylä-Savon Kalevalaiset.

Tiina Piilola Jyväskylän Kalevalaiset Naiset tiina.a.piilola(at)gmail.com Kuva: Miikka Pirinen / S&S

Kirjoitan, välillä luennoin ja opetan. Yllätyin siitä, miten paljon hallitustyöskentely on taloudenpitoa ja budjetointia – missä en ole ollenkaan vahvimmillani – mutta ilo on ollut saada tutustua uusiin ihmisiin sekä kiertää jäsenyhdistyksissä luennoimassa Kalevalan naisista. Vahvuuteni on se, että osaan katsoa vanhoja tarinoita uudesta kulmasta. Olen yrittänyt tuoda mukanani uudenlaista, vanhoja rakenteita haastavaa ajattelua – vaikka perinnejärjestö olemmekin.

Kummiyhdistykseni ovat Jyväskylän, Mikkelin ja Hankasalmen Kalevalaiset Naiset.

Riitta Varpuharju Laukaan Kalevalaiset Naiset

Työskentelen erityisopettajana Sydän-Laukaan yläkoululla. Tuen oppilaita oppimisen vaikeuksissa ja yritän keksiä keinoja koulutyön tuomien haasteiden kanssa selviämiseen. Nuorten kanssa työskentelyn vastapainona runoilen, leikin ja laulan lasten kanssa helkanuorten kerhossa. Voimia arkeen tulee myös metsäpoluilta ja kirjojen sivuilta. Uutena hallituslaisena olen ihastellut Liiton työntekijöiden menevää ja osaavaa otetta sekä hallituksen ja puheenjohtajan lämmintä vastaanottoa. Tavoitteeni on ensimmäisen vuoden aikana päästä selville Liiton toiminnasta niin, että pystyn tuomaan oman työpanokseni liiton menestykseksi.

Kummiyhdistykseni ovat Kokkolan, Seinäjoen, Teuvan ja Vaasan Kalevalaiset.