Kalevalaisten Naisten Liiton tarina alkoi 1930-luvulla, jolloin kirjailija Elsa Heporauta halusi kunnioittaa suomalaista naista. Katse kiintyi menneisyyteen, ja ajatuksena oli pukea suomalainen nainen omaperäisesti suomalaisiin koruihin. Kansallismuseon esihistoriallisista kokoelmista valittiin 40 korumallia, joiden ensimmäinen sarja esiteltiin presidentin puolison Kaisa Kallion teekutsuilla joulukuussa 1937. Kalevala Korusta tuli menestyksellinen yritys. Korun tuotteista saaduilla varoilla Kalevalaiset naiset turvasivat yhteiskunnallisesti syrjäytyneiden elämää. Perustettiin äiti- ja lapsikoteja, avustettiin inkeriläisiä ja rajan takaa siirtyneitä karjalaisia.

Toisen maailmansodan jälkeen Kalevalaisten Naisten Liitto perusti toisen liikeyrityksen vuonna 1946: ravintola Kestikartanon. Kalevala Korusta tuli itsenäinen liikeyritys, jonka omistajana on yhä Kalevalaisten Naisten Liitto. Korussa pääpaino alkoi 1960-luvulta siirtyä moderniin designiin, jota Korua johtavat naiset ovat ennakkoluulottomasti tuoneet koruihin.

Kalevalainen renenssanssi

Elsa Heporauta oli visionääri. Hän puhui kalevalaisesta renessanssista, jonka tulisi ulottua kaikille elämän alueille. Kotimaisuuden ja kalevalaisen hengen tulisi näkyä kodin sisustuksessa, vaatteissa, matkamuistoissa, lasten kasvatuksessa ja kaikessa sivistyksessä. 1950-luvulla Heporauta perusti yhdistyksiä maakuntiin kalevalaista kulttuurityötä tekemään. Vuodesta 1943 alkaen alkoi syntyä myös paikallisyhdistyksiä eri puolille maata, ensimmäisenä Suonenjoelle, Kuopioon ja Iisalmeen. Näiden paikallisyhdistysten katto-organisaatioksi perustettiin vuonna 1955 Kalevalaisten Naisten Liitto ry. Jäsenkentän yhdyssiteeksi perustettu Pirta-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1961.

Myös nuorisotyö on kuulunut Kalevalaisten naisten toimintaan merkittävällä tavalla. 1940-luvulta alkaen nuoria innostettiin mukaan lausuntaharrastuksen avulla. Paikallisyhdistyksiin perustetut Helkanuoret ovat sidoksissa Kalevalaisten naisten yhdistyksiin, mutta heille perustettiin vuonna 1983 oma keskusjärjestö, Helkanuorten liitto

Kalevalaisen karhunkäpälän jäljen pitää näkyä kaikessa kulttuurissamme. / Elsa Heporauta

Kansanperinne tutuksi

Alusta lähtien järjestön tarkoituksena on ollut kansanperinteen tunnetuksi tekeminen. Suomalaista kulttuuria on edistetty monin tavoin julkaisemalla kirjallisuutta, osallistumalla perinnekeruiden järjestämisiin, tukemalla taiteilijoita apurahoin ja jakamalla tunnustuspalkintoja, kuten joka vuosi jaettavaa Larin Paraske -palkintoa, jolla muistetaan mestarillisia sanankäyttäjiä, perinteenjatkajia ja verkostojen luojia. Kalevalaisten naisten toiminta näkyy vireänä vaikuttamisena paikalliseen kulttuurielämään eri puolilla Suomea.

Liitto elää nyt uusiutumisen aikaa. Perinteiset arvot, hidas elämä, käsillä tekeminen, koti ja sen elämänpiiri ovat taas muodikkaita harrastuksia. Meillä on mahdollisuus nähdä niin kuin ennenkin nähtiin, mutta myös rohkeus kyseenalaistaa.

Sen joka kopioi vanhaa, täytyy luoda myös uutta. / Elsa Heporauta
 

Naisverkosto

Elsa Heporauta kokosi yhteen naisia yli ammatti- ja puoluerajojen yhteisen asian eteen, tekemään tutuksi esiäitien perinnettä, suomalaista kulttuuria. Hän loi naisverkoston, jolla on vahvat juuret ja kantavat siivet. Tänä päivänä toimintaa on 52 eri paikkakunnalla Suomessa ja Ruotsissa. Jäseniä eri jäsenyhdistyksissä on yhteensä 3000.