Miten Mikkelissä pukeuduttiin 1200-luvulla? Millaisia koruja rautakauden naiset käyttivät?
Tuukkalan muinaispuku pohjautuu rautakautiseen hautalöytöön. Puvun ja korujen osia on löytynyt Mikkelin Tuukkalasta vuonna 1886. Puvun jäänteet paljastuivat, kun Mikkelin Tuukkalan kasarmin harjoituskenttää tasoitettiin. On arvioitu, että tämä rautakaudella elänyt nainen on haudattu 1200-luvulla.
Tuukkalan muinaispuku koostuu valkeasta pellavapaidasta, tummansinisestä olkainhameesta, harmaasta hapsuhelmaisesta esiliinasta ja harmaasta, kaikilta sivuilta hapsuin reunustetusta hartiavaipasta.
Korusto koostuu pronssisista soikeista ns. rapukoristeisista kupurasoljista, ketjunkantajista, sivuketjujen linturiipuksesta ja veitsentupesta. Rintaketjuna on rautaista panssariketjua, paidansolkena iso hopeinen levysolki ja vaipansolkena suuri hopeinen hevosenkenkäsolki.
Tuukkalan puvun ensimmäiset piirrokset, jotka perustuivat hautalöytöihin julkaisi Professori A.O. Heikel vuonna 1889. Kyseinen kuva oli mallina, kun Kalevalaisten Naisten Liiton ja Kalevala Korun perustaja Elsa Heporauta ryhtyi teettämään Tuukkalan muinaispukua itselleen ja Mikkelin museon kokoelmiin. Puvun ensimmäinen ennallistus valmistui 1937.
Muinaispuvut ovat ennallistuksia eli tulkintoja hautalöydöistä, ja siksi kukin puku oman löytö- ja ennallistusaikansa kuva.
Muinaispukuja ei voi ostaa kaupasta valmiina. Useat harrastajat tekevät puvun kankaan kutomisesta aina koristeompeluun asti käsityönä. Valmiin muinaispuvun voi joskus löytää huutokaupasta tai nettikirpputorilta. Korujen valmistaja on Kalevala Koru Oy ja niitä voi ostaa tilaustyönä.
Järjestämme jäsenille asiantuntija luentoja eri kulttuuriperinnön aiheista. Voit liittyä kotisivuillamme jäseneksi, jonka jälkeen pääset osallistumaan maksuttomille luennoille.
Kotisivuillamme voit tutustua muihinkin muinaispukuihin ja vuokraamme myös pukuja.
Kuva: Valokuvaamo Luova.