Anni Tenisova (myös Denisova ja Tenesseinen) oli kotoisin Vuokkiniemeltä, Vienan Karjalasta. Hän oli yksi 1900‑luvun merkittävimmistä runolaulajista. Hän oli runonlaulaja, joka tunnetaan erityisesti kalevalamittaisista runoista ja Vuokkiniemen laulutyylistä. Tenisova oli vakaa laulaja, joka käytti sekä yhden että kahden säkeen hengitysrytmejä. Hän oli myös hienovarainen melodian muuntelija. Hänen äänensä kuvataan olleen kirkas ja selkeä.
Hänet mainitaan useissa äänitteissä ja tutkimuksissa perinteisen vienalaisen laulukulttuurin edustajana. Hänen esityksensä tallennettiin laajasti 1950‑luvulla. Tenisovan runolaulua äänittivät muun muassa Erkki Ala‑Könni, Jouko Hautala ja Lauri Simonsuuri. Tenisovalta on tallennettu esimerkiksi Lemminkäisen virsi, Lunastettavan neidon runo ja Marian virsi.
Kalevalaisten Naisten Liitto tuki alkutaipaleellaan monia runolaulajia ja kutsui heitä esiintymään tapahtumiinsa sekä Kestikartano-ravintolaan Helsinkiin. Kalevalaisten Naisten Liitto ja Karjalan Sivistysseura hankkivat Anni Tenisovan haudalle Vihtiin muistopatsaan, joka paljastettiin vuonna 1957.
Vihdin Kalevalaiset ovat toimittaneet kirjan Anni Denisova, Runolaulun taitaja Vuokkiniemeltä (2024), jonka ovat kirjoittaneet dosentit Kati Kallio ja Ritva Ketola.
Runolaulu on vuoden 2026 teemamme. Se on elävää kulttuuriperintöä, joka muotoutuu myös tässä ajassa. Runolaulun voi kuvata itämerensuomalaisten kansojen yhteiseksi laulukieleksi.
Kuva: Anni Denisov Tollo, Karjalan Sivistysseura ry, Sampo-tietokanta.