Hämeenlinnan Seudun Kalevalaisten Naisten toiminta on hengästyttävän monipuolista. He rentoutuvat yhdessä kalevalaisittain, tekevät kuvakollaaseja, neulovat ja tarinoivat samaan aikaan, vaeltavat sekä järjestävät paljon kansallispukuaiheista ohjelmaa, sillä heidän puheenjohtajansa on Suomen ainoa suomenkielisen alueen kansallispukukonsultti.
Muistoista kuvakollaaseja
Hämeenlinnan Seudun Kalevalaisten Naisten sihteeri Maritta Päivinen jakoi kasan kullanarvoisia toimintaideoita oman yhdistyksensä runsaudensarvesta. Yksi Päivisen mielestä mieleenpainuvimpia vuoden 2019 jäsentapahtumista oli Muistoista kuvakollaasi -työpaja. Siinä kalevalaiset etsivät muun muassa erivärisiä kuvia, muotoja ja pintoja, joiden avulla muisto rakennettiin kuvaksi eli kuvakollaasiksi. Lopuksi jokainen esitteli kollaasinsa avulla oman muistokokemuksensa.
Kuvat ja tarinat olivat todella tehokas tapa välittää kuulijoille omia kokemuksia: Päivisen mukaan kollaasien avulla oli helppoa jakaa vaikeitakin muistoja toisten kanssa. Hänen mielestään kollaasitekniikka sopii omien muistojen esiintuomisen lisäksi erinomaisesti esimerkiksi ongelmanratkaisuun tai yhteisen kokemuksen muistamiseen. Yksi muistokollaaseista esitti muistoa siitä, miltä tuntui olla pieni tyttö ja lähteä viemään yksin pimeässä sairaalle naapurille ruokaa. Kuvien ja kertomuksen avulla muutkin paikallaolijat pääsivät mukaan koskettavalle muistomatkalle.
Rentoudu kuin Väinämöinen
Kalevalaisessa rentoutusillassa kalevalaiset rentoutuivat äänimaljojen, rumpujen ja tarinoiden avulla. Rentoutusohjaaja esitteli heille tiibetiläisen äänimaljan ja meille maantieteellisesti tutumman rummun ja vei lopuksi kalevalaiset tarinan avulla rentouttavalle matkalle muistamisen maailmaan. Päivinen kertoi, miten rumpujen ja äänimaljojen äänet sulautuivat oman hengityksen kanssa miellyttävästi ja miten tarina vei hänet mielikuvamatkalle virtaavan veden äärelle.
Kahvikeskustelussa rentoutujat kävivät läpi vielä sitä, miten ahdistavat kokemukset voi kääntää parempaan suuntaan. Mieltä voi ohjata väljemmille vesille esimerkiksi siten, että ahdistavan kokemuksen rinnalla ajattelee siihen liittyvää hyvää osuutta ja pyrkii kasvattamaan sitä suuremmaksi kuin kokemuksen negatiivista puolta. Päivinen kertoi, että osallistujien kokemukset voivat kuitenkin vaihdella ja kaikki rentoutumismenetelmät eivät sovi kaikille. Rentoutusohjaajan mukaan kannattaa kokeilla erilaisia rentoutumiskeinoja, kunnes löytyy se itselle sopivin tapa.
Tilkkuja ja tykkimyssyjä
Satuja neuletilkuissa -illassa Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset taas neuloivat neliön muotoisia neuletilkkuja ja kertoivat samalla satuja. Iltaan osallistuneet toivat kukin mukanaan lapsuutensa lempisatuja tai sellaisia tarinoita, joita he ovat lukeneet lapsilleen. Saduista ja tarinoista virisi keskusteluja, muistot virtasivat ja kalevalaiset innostuivat etsimään lisää satuja, joita lukea lapsilleen, lapsenlapsilleen ja miksei omaksi iloksikin. Tilkkujen neulominen ja satujen kuunteleminen on Päivisen mukaan hyvin rentouttavaa. Neulotut tilkut koottiin arpajaisvoitoksi, ponchoksi, yhdistyksen 30-vuotisjuhlaan.
Neulomisen lisäksi hämeenlinnalaiset innostuvat etenkin kansallispuvuista. Yhdistyksen puheenjohtaja on maamme ainoa suomenkielisen alueen kansallispukukonsultti. Hän työskentelee Jyväskylässä Suomen käsityön museossa, jossa toimii myös Suomen kansallispukukeskus. Se hoitaa valtakunnallisesti kansan- ja kansallispukuihin liittyviä asioita, pukutarkistuksia ja uusien pukumallien kokoamisia. Yhdistys puolestaan on järjestänyt paikallisesti kansallispukutuuletuksia, kansallispukuluentoja ja -tilaisuuksia, joissa kansallispukukonsultti on vastaillut kysymyksiin ja jakanut käytännön vinkkejä kunkin pukupulmiin.
Metsän henki johtaa Sibeliuksen jalanjäljille metsään
Tämän vuoden Liiton teema, Metsänhenki, on ollut vahvasti mukana hämeenlinnalaisten toiminnassa lähes vuosittain. Kalevalaiset ovat järjestäneet vaellusretkiä esimerkiksi Lammille Untulanharjulle ja Sääksmäelle Rapolan harjulle. Keväällä he vierailivat Espoossa Nuuksion kansallispuiston Suomen luontokeskus Haltiassa. Untulanharjun retkellä he tutustuivat harjuun oppaan avulla, joka esitteli heille seudun kiinnostavia kasveja ja maanmuodostelmia.
Erityisesti heille jäi mieleen suppa eli harjuhauta, joka on syntynyt maastoon jääkauden sulamisvaiheessa. Tämä muodostelma on luonteeltaan sellainen, ettei se koskaan jäädy, vaikka pakkasta olisi kuinka monta kymmentä astetta. Kuluvalle vuodelle hämeenlinnalaiset ovat suunnitelleet retkeä paikalliseen Sibeliuksen metsään, jossa samoillessa voi yhdellä iskulla tutustua sekä metsään että kulttuuriin. Jean Sibelius on nuoruudessaan vaellellut kyseisessä metsässä hakemassa inspiraatiota kuuluisiin sävellyksiinsä. Metsässä mutkittelevan luontopolun varrelle on koottu tauluihin paitsi tietoa alueen luonnosta mutta myös Sibeliuksen ajatuksia siitä, kuinka hämäläinen luonto on vaikuttanut hänen taiteensa syntyyn.
Teksti: Karoliina Randelin, Kalevalaisten Naisten Liiton projektisuunnittelija
Kuva: Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset Untulanharjun vaelluksella