Kalevalaisten Naisten Liiton puheenvuoro Kalevala ja Euroopan kulttuuriperintötunnus -webinaarissa 25.10.2022.
Ken kantaa Kalevalaa? Sitä ovat kalevalaiset naiset aina kysyneet. Alkuidea Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakemisesta Kalevalalle tuli juuri meiltä. Eeposta on päntätty, lausuttu, laulettu, juhlittu, väritetty, sitä on vihattu ja rakastettu. Se kiehtoo ja ärsyttää, vaikka harva sitä on lukenut. Monille se on tuttu Koirien Kalevalasta.
Mielikuvituksessamme Kalevala lähtee lentoon menneisyyden myyttisenä maailmana, joka joskus tällä Euroopan kolkalla olisi vallinnut. Tämä kalevalainen mielenmaisema on vaikuttanut todella paljon nykykulttuuriimme, taiteeseen, musiikkiin, esimerkkejä löytyy kaikilta elämänaloilta: Kalevala-aiheisista dekkareista peliteollisuuteen ja fantasiaelokuviin kuten Taru sormusten herrasta. Keskieurooppalaisten nuorten keskuudessa Kalevala on tuttu suomalaisen metallimusiikin kautta, kuten Amorphis, Korpiklaani ja Nightwish, jotka ovat saaneet vaikutteita Kalevalasta.
Eikö Kalevala, jos mikä, olisin sopiva Euroopan kulttuuriperintötunnus -kohteeksi? Päätimme kerätä joukkoa hakemuksen taakse ja alusta lähtien tarkoitus on ollut kutsua mukaan laajempia joukkoja kuin Kalevalan parissa jo pitkään toimineet tahot. Kalevala on mielestämme kaikkien yhteinen ilo ja siitä riittää ammennettavaa.
Koko maailman Kalevala näkyy arjessa, etunimissä, paikan ja yritysten nimissä, tuotteissa Aino-jäätelöstä Kalevan kynttilöihin. Ilmarinen vakuuttaa työeläkkeet, Lemminkäinen asfaltoi aikoinaan tiet, Sampo myönsi lainasi. Mutta kuka sitä saa hyödyntää? Kenelle se kuuluu? Miksi rautakauden korulöydöt on nimetty Kalevala-koruiksi? Mikä Kalevalassa on suomalaista, karjalaista, länsisuomalaista tai eurooppalaista, entä miten kauas Kalevalan jäljillä voi matkustaa? Puolastakin löytyy Kalevala-aiheinen matkailukohde! Kalevalaisia naisiakin on syytetty Kalevalan varastamisesta, vaikka omistamisen käsite on meille ihan vieras.
Meidän kaikille avoin toiminta löytää alkuvoimansa Kalevalasta; se inspiroi yhdistyksiämme 50 paikkakunnalla Suomessa ja Ruotsissa. Sitä on harrastettu tekemällä retkiä, draamaa, käsitöitä, perinneruokia rovaniemeläisestä Väinämöisen päiväkodista ikäihmisten palvelutaloihin Göteborgissa. Tulkitsemme kalevalaisuutta sukupolvelta toiselle välittyvänä elämänasenteena, joka kunnioittaa jokaisen ihmisen omaa äidinkieltä ja kulttuuria, olkoon se idässä, lännessä, etelässä tai pohjoisessa.
Naisjärjestönä meille on tärkeä myös naisnäkökulma. Elämme todeksi eurooppalaisia arvoja tasa-arvosta sanan ja ilmaisun vapauteen. Innostamme jokaista tunnistamaan omat juurensa ja perinteensä. Mitä muita eepoksia Euroopassa on? Kenen perinteistä ne on koottu? Kalevala on hieno esimerkki aineettoman kulttuuriperinnön pohjalta syntyneestä teoksesta, jota tulkitaan uudelleen joka päivä ja aina se herättää keskustelua. Juuri siksi Kalevalalle sopisi hyvin Euroopan kulttuuriperintötunnus. Sen avulla voimme lisätä tietoa Kalevalasta ja etsiä yhä uusia näkökulmia.
Sitaatti jäsenkyselystämme: ”Voisiko Kalevalan poljennon avulla hiljentää tahtia, rauhoittua, kokea yhteyttä luontoon, muihin ihmisiin ja aiempiin sukupolviin?” Eli luontosuhde ja yhteisöllisyys ovat teemat, joita haluaisimme tarkastella tämän päivän Euroopassa. Voisimmeko Kalevalan kautta pohtia tulevaisuuden kestävän kehityksen ratkaisuja, nimenomaan kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Ymmärrämmekö oikeasti erilaisia kulttuureja, mitä kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa? Miten voisimme yhdessä vahvistaa sukupolvelta toiselle välittyvää kulttuurista osaamista?
Kutsumme kaikkia mukaan etsimään ja löytämään Kalevalan eurooppalaista ulottuvuutta. Miten eri sukupolvet voisivat kohdata toisensa luontevasti – tämä päivän liikkuvassa Euroopassa. Ken kantaa Kalevalaa?
Sirpa Huttunen, toiminnanjohtaja
Opetus- ja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä valinnut Kalevalan Suomen seuraavaksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) hakijaksi. Kalevalaseura yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Kalevalaisten Naisten Liiton ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa laatii hakemuksen, joka korostaa Kalevalan merkitystä elävänä, eurooppalaisena perintönä. Aiheesta järjestettiin A. Kordelinin säätiön tuella osallistava webinaari 25.10.2022.