Me olemme luomassa uudeksi kieliympäristöämme. Kansainvälistymme kieltä myöten yhä vauhdikkaammin, mutta samalla kutistamme oman äidinkielemme tilaa.

Äidinkieli on ihmisen tärkein työn, ajattelun, kommunikaation, tunteiden, luovuuden ja identiteetin ilmaisun väline. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että Suomessa voidaan käyttää suomea kaikilla sivistyskielen alueilla: jokapäiväisissä palveluissa, mediassa, viranomaisasioinnissa, päätöksenteossa, työelämässä sekä koulutuksessa ja opetuksessa aina ylimpiin opintoihin saakka.

Vastuu suomen kielestä on viranomaisilla ja lainsäätäjillä, mutta myös yliopistoilla ja elinkeinoelämällä sekä meillä jokaisella kielenkäyttäjällä.

Tieteen ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen ei saa johtaa niiden erkaantumiseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Yliopistojen tehtävänä on tutkijakoulutuksen ohella kouluttaa asiantuntijoita suomenkieliseen yhteiskuntaan.

Suomeen töihin tulevilta tulisi edellyttää suomen kielen taitoa työelämän kaikilla tasoilla eikä vain matalapalkkatehtäviin tulevilta.

Vastuu suomen kielestä ja myös uusien asukkaiden kielenoppimisesta on meillä jokaisella, jotka taidamme äidinkielemme. Paras tapa vaalia suomea on vaatia ja käyttää sitä sekä lähi- että digitaalisissa palveluissa. Voimme tukea suomea opetteleviakin siten, että puhumme heidän kanssaan suomea emmekä vaihda kieltä heti englanniksi, jota monet heistä eivät edes osaa.

Kieli säilyy ja kehittyy vain sitä käyttämällä, eikä kieltä opita vain kielikursseilla, vaan monipuolisessa kanssakäymisessä suomea jo osaavien kanssa. Puhutaan siis omaa kansallista äidinkieltämme lapsille, puhutaan sitä toisillemme ja pidetään siten yhdessä suomi elävänä suomalais-ugrilaisena kielenä muiden maassamme puhuttavien äidinkielten rinnalla. Lisäksi lasten kielenoppimisen kannalta on tärkeää rohkaista kaikkia vanhempia puhumaan lapsilleen omaa äidinkieltään.

Käyttäessämme suomea pidämme samalla yhteiskuntamme tasa-arvoisena ja avoimena demokratiana, jossa on paikka kaikille. Kolmasosa suomalaisista ei osaa englantia. Heidän lisäkseen iso osa maahamme muuttavia on jäämässä ulkopuoliseksi, kun kieliyhteisömme on englannistumassa. Suomea ei tule vaihtaa englanniksi siellä, missä siihen ei ole todellista tarvetta eikä miettimättä kielenvaihdon yhteiskunnallisia seurauksia.

”Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkien mielen.”

Hyvää suomen kielen ja Agricolan päivää.

Aila Nieminen
puheenjohtaja

Marja-Stiina Suihko
varapuheenjohtaja

Kalevalaisten naisten liitto