Olipa kerran keskellä Helsinkiä hirsilinna, joka tunnettiin kalevalahenkisestä sisustuksestaan ja voileipäpöydästään. Ravintola Kestikartano avattiin sodan jälkeisenä pula-aikana vuonna 1946. Ravintola oli Kalevalaisten Naisten oivallus, jonka toteutti arkkitehti Aarne Ervi ja joukko huippusuunnittelijoita. Valaisimet suunnitteli Paavo Tynell, kalustuksen Maija Taimi, verhot ja tuohitapetit Greta Skogster-Lehtinen, ja astiat valmisti Arabia. Kaksikerroksisessa hirsilinnassa oli kahvila, pikabaari ja ravintolasali. Vieraita otti vastaan Pohjolan emäntä Louhi, Emil Halosen pronssiveistos.
Kestikartano oli suosittu ruoka- ja juhlapaikka. Hääsalissa vietettiin hääjuhlia, ja olympiavuonna 1952 ravintolassa kokoontui paitsi urheilijoita myös toimittajia.
Kulttuurihistoriallinen ravintola jäi useille mieleen poikkeuksellisesta sisustuksestaan, mutta myös ohjelmatarjonnastaan. Kanteletta soitettiin, kansantanhuja tanssittiin ja kansallispukuja esiteltiin. Naisten ylläpitämä ravintola menestyi, mutta sen tarina jäi lyhyeen, kun vuokrasopimuksen loputtua ravintola jouduttiin sulkemaan vuonna 1967. Kalevalaiset Naiset kokeilivat ravintolaa sen jälkeen muissa tiloissa, mutta uusi tarina jäi lyhyeksi.
Nyt ravintola Kestikartano on herätetty henkiin virtuaalisesti. Kalevalaisten Naisten Liiton kokoamassa verkkonäyttelyssä voi kulkea salista toiseen, tutustua keittiömestari Armas Kranckin resepteihin ja ravintolassa pidettyihin tapahtumiin.
Ravintola Kestikartanon verkkonäyttelyn on koonnut Kalevalaisten Naisten Liiton työryhmä, johon kuuluivat Susanna Aaltonen, Viivi Alajuuma, Sirpa Huttunen ja Ildikó Lehtinen. Ulkoasun suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta vastasi Metropolia ammattikorkeakoulusta työryhmä Tuomas Aatola, Timo Bontenbal, Jorgos Hatzikelis, Ronja Nurmi, Mikko Multanen, Tuuli Ollikainen ja Christoffer Sohlberg.