Kokkolan Kalevalaiset täyttävät tänä vuonna 40 vuotta. Kalevalaiset juhlivat yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa, joka viettää tänä vuonna 400-vuotissyntymäpäiväänsä. Kokkolan Kalevalaisten menestyksen perusta on säännöllisissä tapaamisissa: kalevalaiset näkevät toisiaan kerran kuussa. Näissä tapaamisissa on usein jokin mielenkiintoinen teema. Kalevalaisia kiinnostaa monipuolisesti erilaiset aiheet Kokkolasta Etelä-Afrikkaan, mutta välillä he innostuvat myös laulamaan ja retkeilemään. Kokkolan Kalevalaisten toiminnassa jokaisen osaaminen pääsee käyttöön, sekä omassa yhdistyksessä että yhteistyössä muiden kanssa.
Kaikkien osaaminen näkyviin
Helena Rantala Kokkolan Kalevalaisista kertoi heidän perustoimintaansa olevan kuukausittaiset tapaamiset. Niissä on usein ensin alustus jostain kiinnostavasta aiheesta, minkä jälkeen siitä keskustellaan & kahvitellaan yhdessä. Alustusten vaiheet ovat vaihdelleet mitä erilaisimpien aiheiden välillä. Alustuksien aiheita ovat olleet esimerkiksi sukututkimus, Kokkolan vanha historia, kulttuurimme merkkihenkilöiden, kuten Topeliuksen ja Runebergin elämä, sekä Rantalan matka Etelä-Afrikkaan.
Erään jäsenillan aiheena olivat vanhat vihkot, joihin kokkolalaiset olivat aikoinaan keränneet kiiltokuvia ja värssyjä. Se oli yksi Rantalan suosikki-illoista. Alustuksissa on hyödynnetty paljon yhdistyksen jäsenten omaa osaamista. Esimerkiksi osa henkilöjäsenistä on kaupunkioppaita, joten he ovat kertoneet Kokkolasta. Toiset taas ovat perehtyneet Topeliuksen elämään ja jakaneet osaamistaan tästä aiheesta. Jotkut taas ovat musikaalisia ja innostavat koko yhdistyksen laulamaan yhdessä vaikkapa Kalevalaisten laulukirjan lauluja.
Yhteistyöllä kalevalaisuus kartalle
Kokkolan Kalevalaiset tekevät myös paljon yhteistyötä eri järjestöjen, kuten Marttojen, kanssa. He ovat järjestäneet yhdessä esimerkiksi joulujuhlia, joissa Martat ovat tarjonneet jouluaterian ja Kalevalaiset hengenravintoa runonlausunnan merkeissä. Kalevalaiset ovat käyneet myös vierailulla Marttaliiton perustajan, Lucina Hagmanin, synnyinkodissa Kälviällä, mikä on paikallisten Marttojen kokoontumispaikka.
Rantalalle on jäänyt mieleen erityisesti yhteistyö Kokkolan ylä- ja alakoulun kanssa. Kokkolan Kalevalaiset ovat käyneet muun muassa koulun perinneviikon aikana esittelemässä kansallispukuja koululaisille. Usean vuoden ajan yläkoululla oli myös perinteenä järjestää Kalevalan päivänä juhla, jossa oppilaat esittivät näytelmiä, runoja, lauluja ja tansseja. ”Ihan huikeita Väinämöisiä olen esimerkiksi nähnyt vuosien aikana”, Rantala nauraa. Rantala teki elämäntyönsä Kokkolan yläkoulun opinto-ohjaajana. Kalevalan päivän traditio jatkui monen vuoden ajan hyvänä yhteistyönä Rantalan ja eri opettajien kanssa, mitä hän kiittelee lämmöllä.
Viimeisimpänä kokkolalaiset järjestivät yhdistyksensä 40-vuotisjuhlan yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa, joka juhlii omaa 400-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlassa käytiin läpi yhdistyksen historiikki, nautittiin runonlausunnasta, kanteleen soitosta ja kansallispukutuuletuksesta. Lisäksi nuoret lauloivat kansanlauluja. Päivä päättyi paikallisuuden muistamiseen, eli Keskipohjalaisten lauluun. Oman historian ja juurien arvostus näkyy myös siinä:
”Virtaimme juuret juontavat
niin kauas syömmeen Suomen,
ne rannan tuomet, pihlajat
juottavat joka huomen.
Myös kansan juuret maassa on,
sen turva taivaan taattohon.
Kas siitä voiman saa
tää Keski-Pohjanmaa.”
Teksti: Karoliina Randelin, Kalevalaisten Naisten Liiton projektisuunnittelija
Kuva: Kokkolan Kalevalaiset