Kumpi oli ensin, koru vai puku? Pukeutumisen syitä pohtiessa voidaan miettiä, onko koristautuminen, suojautuminen tai häveliäisyys ollut ensisijaisena motiivina. Ulkonäkö on aina ollut ihmiselle tärkeässä roolissa; koruilla on kiinnitetty vaatekappaleita ja on korostettu kehon eri osia. Arkeologi Kristiina Mannermaa on todennut, että koruja kuului jo kivikautisen ihmisen vaatetukseen. Korujen tarkoituksena saattoi olla koristautumisen lisäksi suojautuminen – helisevien korujen uskottiin karkottavan yliluonnollisia ja tuntemattomia voimia. Arvometallista valmistetut korut – kuten korut ja diadeemit – ovat kertoneet ja kertovat yhä henkilöiden korkeasta statuksesta ja varallisuudesta. Korut – erityisesti sormukset – voivat viitata myös aviosäätyyn. Korut kiinnostavat kaikkia.

Koruja käytetään, niitä nähdään museoissa ja niitä paljastuu yhä maan uumenista varsinkin metallipaljastimen yleistyttyä. Mitä tutkija tuntee nähdessään maasta paljastuneen korun? Mitä koru kertoo tutkijalle? Miten tutkija tulkitsee korun sanomaa? Onko metallin koostumuksella merkitystä? Kertooko valinmuotti paikasta, missä koru on tehty? Korujen tutkimus tuo uusia näkökulmia aikaisempaan tietoon, paljastaa ennen tuntemattomia käyttöyhteyksiä ja pohdiskelee korujen elinkaarta sekä korujen matkaa paikasta toiseen, käyttäjältä toiselle.

Viikinkiajalla suomalaiseen naisten pukuun kuului runsaasti koruja. Paljastaako tutkimus, miksi korut olivat niin keskeisiä pukeutumisen estetiikan kannalta? Alkuperäiset korut sellaisenaan kiehtovat tutkijaa, vaikka tutkimuksessa on monta vaihetta ja monta tekijääkin. Kalevalaisten Naisten Liiton hankkeen ”Maalöydöstä koruksi” keskeisenä yhteistyökumppanina ovat Museovirasto ja Kansallismuseo, ja useita henkilöitä tutkijoista konservaattoreihin.

Ildikó Lehtinen, Maalöydöstä koruksi -hankkeen johtaja.

Kalevalaisten Naisten Liiton Maalöydöstä koruksi -tutkimushanke selvittää kulttuurien kohtaamisia sekä ihmisten ja esineiden liikkuvuutta Suomessa viikinkiajalta varhaiseen keskiaikaan. Hankkeeseen saatiin 150 000 euron apuraha Suomen Kulttuurirahastolta.

Kuva: Koruja museokokoelmissa. Museovirasto – Kansallismuseo. Kuva Krista Vajanto.