Karjalaisista ja suomalaisista kansanrunoista ammentava Kalevala on osa yleiseurooppalaisia aatevirtauksia ja eeposperinteitä.
Aloite lähti Kalevalaisten Naisten Liitosta ja idean äiti on kunniajäsenemme Ildikó Lehtinen.
– Kalevalaiset naiset ovat aina tehneet rohkeita tekoja, ja olen todella iloinen ja ylpeä tästä saavutuksesta. Kalevala todella ansaitsee tunnustuksensa. Kalevalaiset naiset ovat läpi historiansa kysyneet ”Ken kantaa Kalevalaa?” ja toivoneet, että ”Kalevala kuuluu kaikille!”. Nyt saamme tälle pitkäjänteiselle työlle Euroopan laajuista näkyvyyttä. Kotimaassani Unkarissa Kalevala on tunnettu nuorison keskuudessa suomalaisista metallimusiikkiyhtyeistä, kertoo Ildikó Lehtinen.
– Saimme innostettua laajan kalevalaista kulttuuriperintöä edustavan joukon hakemuksen taakse yhteistyössä Kalevalaseuran kanssa. Kalevalaisten naisten pitkäaikainen toive on nyt toteutunut. Saamme nyt näkyvyyttä kalevalaisten naisten Kalevala-tulkinnoille, joista ei luovuutta, kauneutta ja iloa puutu, riemuitsee Liiton toiminnanjohtaja Sirpa Huttunen. Kiitämme Alfred Kordelinin säätiötä apurahasta, jonka tuella käynnistimme ensimmäisen vaiheen aiehaun neljä vuotta sitten. Saimme kirjoitustyöhön dosentti Pauliina Latvala-Harvilahden, jolle lämmin kiitos asiantuntijuudesta.
Alkuvaiheen jälkeen vetovastuun ottivat Kalevalaseura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kalevalaisten Naisten Liiton rooli jatkossa on tarkastella eeposta sen luontosuhteen kautta yhteistyössä verkoston kanssa. Kalevalaseura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura koordinoivat nuorille suunnattua pedagogista hanketta.
”Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi” – Kalevala 50. runo.
Tunnusta on jaettu vuodesta 2013 lähtien sellaisille Euroopan unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Suomesta tunnuksen on aiemmin saanut yksi kohde, joka Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus huhtikuussa 2022.
Suomi haki Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle keväällä 2023. Valinnan Suomen edustajasta teki opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä. Tunnukseen liittyvän hankkeen toteuttaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhdessä Kalevalaseura-säätiön, Gallen-Kallelan Museon, Juminkeko-säätiön, Parppeinvaaran runokylän sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa, jossa Kalevalaisten Naisten Liitto on mukana. Verkostoon kuuluu monia Kalevalaan, karjalaiseen kieleen ja kulttuuriin sekä pedagogiikkaan erikoistuneita toimijoita.
Lue lisää:
Euroopan Komission uutistiedote
Teksti:
Sirpa Huttunen 12.4.2024