Vuosikokous lauantai 28.9.2019 Helsinki, Ravintola Pääposti

6.6.2019

Liiton vuosikokous pidetään tänä vuonna Pääpostin Fazer-ravintolassa, Mannerheiminaukio 1 B. Perjantaina 27.9. on Koruseminaari Kansallismuseossa ja Kalevala Korun uutuuksien esittely Esplanadin myymälässä (ks. www.kalevalaistennaistenliitto.fi ja Pirta 3/2019). Ohjelma: 10.00            Tervetuloa, Liiton puheenjohtaja Ildikó Lehtinen 10.05            Kalevala Korun toimitusjohtaja Kirsi Paakkarin ja Design Management -johtaja Maria Uunilan katsaus 10.45             Vuosikokous alkaa 12–12.45       Lounas 12.45             … Lue lisää

Elsa Heporaudan jalanjäljillä Puumalassa

Elsa Heporaudan jalanjäljillä Puumalassa

19.6.2019

Historia muuttui eläväksI tarinaksi kun Helena Rossi kirjailija Elsa Heporaudan rooliasussa tarinoi Elsan elämästä Puumalan Sahanlahdella lauantaina 15.6.   Kuulijoina oli kolmisenkymmentä Jyäskylän Kalevalaista Naista ystävineen.             Kesäretkellä herkuteltiin Sahanlahden noutopöydässä, kuultiin kalastajan tarinaa sekä tutustuttiin Puumalan kauniiseen pelkistettyyn kirkkoon.                     … Lue lisää

Kulttuurimatka metsäsuomalaisten jäljille Ruotsin Vermlantiin

Kulttuurimatka metsäsuomalaisten jäljille Ruotsin Vermlantiin

29.4.2019

  Kulttuurimatka Vermlantiin ruotsinsuomalaisten ja C. A. Gottlundin jäljille 5.8.–11.8. 2019   Omakustanteinen matka kalevalaisille naisille Metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar, svedjefinnar, suom. kaskisuomalaiset) olivat Ruotsissa ja Norjassa asuneita suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi. Maahanmuuttajat levittäytyivät laajalle alueelle Etelä-Ruotsin Tivedenistä aina Ruotsin Lappiin, ja idässä Pohjanlahden länsirannikolta Gästriklandista Norjan Telemarkiin asti. … Lue lisää

Kertoen & kuunnellen - vuoden 2019 teema

Mitä olisi ihmisten välinen vuorovaikutus ilman kertomuksia? Mitä olisivat kertomukset ilman kuulijaa? Kalevalaisten Naisten Liiton vuoden teema johdattelee meidät kuuntelemaan ja avaamaan omia kertomuksia.

 

Mitä me tietäisimme maailmasta, ellei joku olisi kertonut siitä meille? Miten kukaan voisi tutustua minuun, ellen kertoisi itsestäni? Miten voisimme hahmottaa aikaa ennen meitä, ellemme saisi kuulla siitä kerrottavan? Kertominen ja kuunteleminen ovat inhimillistä vuorovaikutusta, tärkeä side minun ja maailman, ystävien, nykyhetken ja menneen välillä. Ne ovat myös avaimia tasa-arvoiseen toisten kohtaamiseen.

 

Muuttuvassa maailmassa emme ehkä huomaakaan mihin kaikkialle kertomisen ja kuuntelemisen maailmat ulottuvat. Vaikka meillä on uusia välineitä kommunikointiin, tarvitsemme silti kertomisen perustan eli omaa ääntä ja sille vastaan

ottajan. Kertominen ja kuunteleminen voivat tapahtua viestiryhmässä, sosiaalisessa mediassa, puhelimessa tai kasvokkain. Kyse on aina kohtaamisesta ja viestin välittämisestä.

 

Kertomukset ovat olennainen osa aineetonta kulttuuriperintöä. Suomessa Unescon aineettoman maailmanperinnön listaukseen liittyvää ja sinne kansallisia ehdotuksia pohjaavaa työtä tehdään poikkeuksellisen yhteisölähtöisesti. Sauna on asetettu ensimmäiseksi kansalliseksi ehdotukseksi aineettoman kulttuuriperinnön maailmanperintölistalle, mutta kansalliseen wikiluetteloon on jo kertynyt paljon aineetonta tietoa. Kalevalaisten Naisten Liitto on vetovastuussa Elävän perinnön wikiluetteloinnin suullisen perinteen ringistä.

 

Suullinen perinne on laaja käsite, joka pitää sisällään kaikenlaista kertomisen ja kuuntelemisen piiristä. On erilaisia kerronnan lajeja; eeppinen runous, maailmansyntymyytit, historialliset kronikat, legendat, itkuvirret, balladit, rekilaulut, sananlaskut, arvoitukset, juorut, urbaanit legendat. Muutamia mainiten. Ehkä kuuntelemistakin voisi luokitella erilaisiin tapoihin; uteliaisuus, tiedonjano, oppiminen vaarojen välttämiseksi, skandaalin kärystä nauttiminen, tutustuminen, ilo, yhteisöllisyyden luominen, solidaarisuus.

 

Kalevala ja suomalainen kansanperinne ovat täynnä erilaisia kertomisen muotoja ja sitä kautta myös kuuntelemisen tapoja. Löytämällä vanhasta, voimme luoda uusia muotoja ja ilmiöitä. Kerronnan juuret ovat syvällä, mutta sanojen latvat kurkottavat kauas ylös. Tulevana vuonna voimme etsiytyä tarinoiden lähteille, avata korvat kuulemaan jotakin tuttua, jotakin yllättävää. Aina olemme kuitenkin yhdessä; kertoen & kuunnellen.

 

Tähkäkääty sai uuden elämän

Tähkäkääty sai uuden elämän

2.3.2018

Alussa oli vain sekalainen korulaatikko. Se oli perintöä edellisiltä sukupolvilta eikä ollut herättänyt pariinkymmeneen vuoteen mitään suurempia intohimoja. Laatikko kuului sarjaan ”asialle varmaan täytyy tehdä jotakin – sitten joskus …” Tuli talvi 2018 ja Suomen Kellomuseossa, Espoon Näyttelykeskus WeeGeessä, avautui Suomalainen koru-näyttely. Eräs näyttelyn koruista kiinnitti huomioni ja muistelin nähneeni sen joskus aiemmin. Kyseessä oli … Lue lisää

Kuvat henkilön Kalevalaisten Naisten Liitto ry julkaisusta

Louhi, Pohjolan emäntä Kutsui Pohjolan kokohon, Pani joukon jousihinsa, Laittoi miehet miekkoihinsa, Rakenteli Pohjan purren, Suoritti sotavenosen. Hyvää naistenviikkoa!

88 likes, 0 comments3 days ago