Osmattaret 2019

Osmattaret 2019

6.3.2019

    Osmansolmut seitsemälle kalevalaiselle naiselle   Osmansolmu on ikiaikainen onnea tuottava merkki. Se on myös Kalevalaisten Naisten Liiton myöntämä korkein tunnustus, joka innostaa kalevalaisia naisia järjestötyössään.  Muinaisrunojen Osmatar, oluen seppä oli ylhäisen juhlaoluen valmistuksesta vastaava henkilö. Osmansolmuja on jaettu 1980-luvulta lähtien. Suomalaisen kulttuurin vaaliminen ja edistäminen on kaikille Osmansolmun saajille sydämen asia ja koko … Lue lisää

Kalevalan muotoaan muuttavat naiset – Osa 3. Louhen ensimmäinen muodonmuutos sotakotkaksi

Kalevalan muotoaan muuttavat naiset – Osa 3. Louhen ensimmäinen muodonmuutos sotakotkaksi

15.3.2019

On tullut aika esitellä Kalevalan voimakkain naishahmo, Pohjolan emäntä Louhi, jonka suomalaisnaiset useimmin valitsevat, kun kysytään, kenen Kalevalan naishahmoista he kokevat eniten omakseen.   Kalevalassa Louhi hallitsee rikasta ja pimeänä pidettyä Pohjolaa, josta eepoksen miessankarit tavoittelevat milloin mitäkin, Louhen kauniita tyttäriä tai ihmeitä jauhavaa taikamylly sampoa. Louhi asettaa Pohjolaan tulijat aina kokeeseen, eli vävykokelaiden on … Lue lisää

Kertoen & kuunnellen - vuoden 2019 teema

Mitä olisi ihmisten välinen vuorovaikutus ilman kertomuksia? Mitä olisivat kertomukset ilman kuulijaa? Kalevalaisten Naisten Liiton vuoden teema johdattelee meidät kuuntelemaan ja avaamaan omia kertomuksia.

 

Mitä me tietäisimme maailmasta, ellei joku olisi kertonut siitä meille? Miten kukaan voisi tutustua minuun, ellen kertoisi itsestäni? Miten voisimme hahmottaa aikaa ennen meitä, ellemme saisi kuulla siitä kerrottavan? Kertominen ja kuunteleminen ovat inhimillistä vuorovaikutusta, tärkeä side minun ja maailman, ystävien, nykyhetken ja menneen välillä. Ne ovat myös avaimia tasa-arvoiseen toisten kohtaamiseen.

 

Muuttuvassa maailmassa emme ehkä huomaakaan mihin kaikkialle kertomisen ja kuuntelemisen maailmat ulottuvat. Vaikka meillä on uusia välineitä kommunikointiin, tarvitsemme silti kertomisen perustan eli omaa ääntä ja sille vastaan

ottajan. Kertominen ja kuunteleminen voivat tapahtua viestiryhmässä, sosiaalisessa mediassa, puhelimessa tai kasvokkain. Kyse on aina kohtaamisesta ja viestin välittämisestä.

 

Kertomukset ovat olennainen osa aineetonta kulttuuriperintöä. Suomessa Unescon aineettoman maailmanperinnön listaukseen liittyvää ja sinne kansallisia ehdotuksia pohjaavaa työtä tehdään poikkeuksellisen yhteisölähtöisesti. Sauna on asetettu ensimmäiseksi kansalliseksi ehdotukseksi aineettoman kulttuuriperinnön maailmanperintölistalle, mutta kansalliseen wikiluetteloon on jo kertynyt paljon aineetonta tietoa. Kalevalaisten Naisten Liitto on vetovastuussa Elävän perinnön wikiluetteloinnin suullisen perinteen ringistä.

 

Suullinen perinne on laaja käsite, joka pitää sisällään kaikenlaista kertomisen ja kuuntelemisen piiristä. On erilaisia kerronnan lajeja; eeppinen runous, maailmansyntymyytit, historialliset kronikat, legendat, itkuvirret, balladit, rekilaulut, sananlaskut, arvoitukset, juorut, urbaanit legendat. Muutamia mainiten. Ehkä kuuntelemistakin voisi luokitella erilaisiin tapoihin; uteliaisuus, tiedonjano, oppiminen vaarojen välttämiseksi, skandaalin kärystä nauttiminen, tutustuminen, ilo, yhteisöllisyyden luominen, solidaarisuus.

 

Kalevala ja suomalainen kansanperinne ovat täynnä erilaisia kertomisen muotoja ja sitä kautta myös kuuntelemisen tapoja. Löytämällä vanhasta, voimme luoda uusia muotoja ja ilmiöitä. Kerronnan juuret ovat syvällä, mutta sanojen latvat kurkottavat kauas ylös. Tulevana vuonna voimme etsiytyä tarinoiden lähteille, avata korvat kuulemaan jotakin tuttua, jotakin yllättävää. Aina olemme kuitenkin yhdessä; kertoen & kuunnellen.

 

Tähkäkääty sai uuden elämän

Tähkäkääty sai uuden elämän

2.3.2018

Alussa oli vain sekalainen korulaatikko. Se oli perintöä edellisiltä sukupolvilta eikä ollut herättänyt pariinkymmeneen vuoteen mitään suurempia intohimoja. Laatikko kuului sarjaan ”asialle varmaan täytyy tehdä jotakin – sitten joskus …” Tuli talvi 2018 ja Suomen Kellomuseossa, Espoon Näyttelykeskus WeeGeessä, avautui Suomalainen koru-näyttely. Eräs näyttelyn koruista kiinnitti huomioni ja muistelin nähneeni sen joskus aiemmin. Kyseessä oli … Lue lisää

Minna Canthin päivänä muistamme hänen ajatuksiaan tasa-arvosta, sananvapaudesta ja rakkaudesta. Minna Maijala kirjassaan Punaiset kengät. Minna Canthista, rakkaudesta ja vallasta on nasevia lainauksia Minna Canthilta, mm. seuraava: ”Ei ole hyvä..

98 likes, 2 comments5 days ago