Kotoinen puurojuhla Savin tuvassa Korpilahdella

14.12.2018

Ikuiset kalevalaiset ystävät kohtasivat puurojuhlassa Korpilahdella. Annikki Kivimäki (vas) oli pitkäaikainen Jyväskylän Kalevalaisten Naisten puheenjohtaja ja Raili Laurikaisen käsialaa ovat persoonalliset Jyväskylän kalevalaisten Niasten julkaisemat joulu- ja kukkakortit. Joulun sanomaa afrikkalaisittain, muistoja Marin maalta ja suomalaisia joulutunnelmia runonsäkeissä. Näistä, uunipuurosta sekä yhdessäolosta syntyi Jyväskylän Kalevalaisten Naisten ja Kalevala Korun yhteinen puurojuhla Korpilahden Savilla.     … Lue lisää

Louhi on muuttanut Kallioon

Louhi on muuttanut Kallioon

13.9.2018

Louhi-patsas ja Kalevalaisten Naisten Liitto ovat muuttaneet Kallioon. Uusi osoite on Neljäs linja 24, 00530 Helsinki. Avoimet ovet perjantaina 12.10.2018 klo 14-18. Lämpimästi tervetuloa!

Kalevalan päivän varaslähtö ke 27.2.2019 Suomen kansallismuseossa klo 16-19.30

Kalevalan päivän varaslähtö ke 27.2.2019 Suomen kansallismuseossa klo 16-19.30

11.12.2018

Jatka tarinaa! Tarinat ovat ihmisen tapa olla olemassa. Tarinoilla voi olla pitkät juuret, ja uutta perinnettä syntyy koko ajan. Vanhat tarinat saavat uusia piirteitä. Tarinat jatkuvat. Suullinen perinne on elävää perinnettä, tässä ja nyt.   Jatka tarinaa -tapahtuma kokoaa yhteen tarinankertojia eri elämänalueilta rakentamaan yhteistä tarinoiden maailmaa. Kalevalanpäivän aattona 27.2. on hyvä nostaa esiin tarinoita … Lue lisää

Kertoen & kuunnellen - vuoden 2019 teema

Mitä olisi ihmisten välinen vuorovaikutus ilman kertomuksia? Mitä olisivat kertomukset ilman kuulijaa? Kalevalaisten Naisten Liiton vuoden teema johdattelee meidät kuuntelemaan ja avaamaan omia kertomuksia.

 

Mitä me tietäisimme maailmasta, ellei joku olisi kertonut siitä meille? Miten kukaan voisi tutustua minuun, ellen kertoisi itsestäni? Miten voisimme hahmottaa aikaa ennen meitä, ellemme saisi kuulla siitä kerrottavan? Kertominen ja kuunteleminen ovat inhimillistä vuorovaikutusta, tärkeä side minun ja maailman, ystävien, nykyhetken ja menneen välillä. Ne ovat myös avaimia tasa-arvoiseen toisten kohtaamiseen.

 

Muuttuvassa maailmassa emme ehkä huomaakaan mihin kaikkialle kertomisen ja kuuntelemisen maailmat ulottuvat. Vaikka meillä on uusia välineitä kommunikointiin, tarvitsemme silti kertomisen perustan eli omaa ääntä ja sille vastaan

ottajan. Kertominen ja kuunteleminen voivat tapahtua viestiryhmässä, sosiaalisessa mediassa, puhelimessa tai kasvokkain. Kyse on aina kohtaamisesta ja viestin välittämisestä.

 

Kertomukset ovat olennainen osa aineetonta kulttuuriperintöä. Suomessa Unescon aineettoman maailmanperinnön listaukseen liittyvää ja sinne kansallisia ehdotuksia pohjaavaa työtä tehdään poikkeuksellisen yhteisölähtöisesti. Sauna on asetettu ensimmäiseksi kansalliseksi ehdotukseksi aineettoman kulttuuriperinnön maailmanperintölistalle, mutta kansalliseen wikiluetteloon on jo kertynyt paljon aineetonta tietoa. Kalevalaisten Naisten Liitto on vetovastuussa Elävän perinnön wikiluetteloinnin suullisen perinteen ringistä.

 

Suullinen perinne on laaja käsite, joka pitää sisällään kaikenlaista kertomisen ja kuuntelemisen piiristä. On erilaisia kerronnan lajeja; eeppinen runous, maailmansyntymyytit, historialliset kronikat, legendat, itkuvirret, balladit, rekilaulut, sananlaskut, arvoitukset, juorut, urbaanit legendat. Muutamia mainiten. Ehkä kuuntelemistakin voisi luokitella erilaisiin tapoihin; uteliaisuus, tiedonjano, oppiminen vaarojen välttämiseksi, skandaalin kärystä nauttiminen, tutustuminen, ilo, yhteisöllisyyden luominen, solidaarisuus.

 

Kalevala ja suomalainen kansanperinne ovat täynnä erilaisia kertomisen muotoja ja sitä kautta myös kuuntelemisen tapoja. Löytämällä vanhasta, voimme luoda uusia muotoja ja ilmiöitä. Kerronnan juuret ovat syvällä, mutta sanojen latvat kurkottavat kauas ylös. Tulevana vuonna voimme etsiytyä tarinoiden lähteille, avata korvat kuulemaan jotakin tuttua, jotakin yllättävää. Aina olemme kuitenkin yhdessä; kertoen & kuunnellen.

 

Tähkäkääty sai uuden elämän

Tähkäkääty sai uuden elämän

2.3.2018

Alussa oli vain sekalainen korulaatikko. Se oli perintöä edellisiltä sukupolvilta eikä ollut herättänyt pariinkymmeneen vuoteen mitään suurempia intohimoja. Laatikko kuului sarjaan ”asialle varmaan täytyy tehdä jotakin – sitten joskus …” Tuli talvi 2018 ja Suomen Kellomuseossa, Espoon Näyttelykeskus WeeGeessä, avautui Suomalainen koru-näyttely. Eräs näyttelyn koruista kiinnitti huomioni ja muistelin nähneeni sen joskus aiemmin. Kyseessä oli … Lue lisää