Käsityömatka Unkariin 1.9.–4.9.2019

Käsityömatka Unkariin 1.9.–4.9.2019

29.4.2019

Käsityömatka Unkariin 1.9.–4.9.2019 Sunnuntai 1.9. Helsinki – Budapest Helsinki-Budapest klo 9.35-10.55 (Finnair) Bussilla keskikaupunkiin, jossa majoittuminen, Hotel Mátyás***, 1056 Budapest, Március 15. tér 7-8. Hotelli sijaitsee Pestin puolella noin 50 metrin päässä Váci utcan kävelykadusta. Majoitus sisältää aamiaisen. Päivällinen: kolmen ruokalajin päivällinen BorLaBor-ravintolassa, sis. yhden ruokajuoman (viini, olut tai vesi). (Veres Pálné u. 7.) Maanantai … Lue lisää

INKEROISTEN MUISTITIETOA DIGITOITU JOENSUUSSA

9.5.2019

Tutkija Aira Kuronen FM keräsi 1990- 1997 Länsi-Inkeriin suunnatuilla tutkimusmatkoilla huomattavan kansatieteellisen materiaalin, kun Museovirasto oli ottanut Inkerinmaan alkuperäiskansan kansatieteellisen perinteen keruun ohjelmaansa. Aira Kuronen tallensi nauhoitetuissa haastatteluissa muistitietoa entisten inkerikkokylien kylämiljööstä, elinkeinoista, asumisesta, kalendaari- ja ruokaperinteestä. Lisäksi rakennus-, maisema- ja tilannevalokuvia kertyi noin seitsemän tuhatta. Inkerinmaalla Soikkolassa asui ortodoksista uskoa tunnustavia inkeroiskielen puhujia ennen … Lue lisää

Kulttuurimatka metsäsuomalaisten jäljille Ruotsin Vermlantiin

Kulttuurimatka metsäsuomalaisten jäljille Ruotsin Vermlantiin

29.4.2019

  Kulttuurimatka Vermlantiin ruotsinsuomalaisten ja C. A. Gottlundin jäljille 5.8.–11.8. 2019   Omakustanteinen matka kalevalaisille naisille Metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar, svedjefinnar, suom. kaskisuomalaiset) olivat Ruotsissa ja Norjassa asuneita suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi. Maahanmuuttajat levittäytyivät laajalle alueelle Etelä-Ruotsin Tivedenistä aina Ruotsin Lappiin, ja idässä Pohjanlahden länsirannikolta Gästriklandista Norjan Telemarkiin asti. … Lue lisää

Kertoen & kuunnellen - vuoden 2019 teema

Mitä olisi ihmisten välinen vuorovaikutus ilman kertomuksia? Mitä olisivat kertomukset ilman kuulijaa? Kalevalaisten Naisten Liiton vuoden teema johdattelee meidät kuuntelemaan ja avaamaan omia kertomuksia.

 

Mitä me tietäisimme maailmasta, ellei joku olisi kertonut siitä meille? Miten kukaan voisi tutustua minuun, ellen kertoisi itsestäni? Miten voisimme hahmottaa aikaa ennen meitä, ellemme saisi kuulla siitä kerrottavan? Kertominen ja kuunteleminen ovat inhimillistä vuorovaikutusta, tärkeä side minun ja maailman, ystävien, nykyhetken ja menneen välillä. Ne ovat myös avaimia tasa-arvoiseen toisten kohtaamiseen.

 

Muuttuvassa maailmassa emme ehkä huomaakaan mihin kaikkialle kertomisen ja kuuntelemisen maailmat ulottuvat. Vaikka meillä on uusia välineitä kommunikointiin, tarvitsemme silti kertomisen perustan eli omaa ääntä ja sille vastaan

ottajan. Kertominen ja kuunteleminen voivat tapahtua viestiryhmässä, sosiaalisessa mediassa, puhelimessa tai kasvokkain. Kyse on aina kohtaamisesta ja viestin välittämisestä.

 

Kertomukset ovat olennainen osa aineetonta kulttuuriperintöä. Suomessa Unescon aineettoman maailmanperinnön listaukseen liittyvää ja sinne kansallisia ehdotuksia pohjaavaa työtä tehdään poikkeuksellisen yhteisölähtöisesti. Sauna on asetettu ensimmäiseksi kansalliseksi ehdotukseksi aineettoman kulttuuriperinnön maailmanperintölistalle, mutta kansalliseen wikiluetteloon on jo kertynyt paljon aineetonta tietoa. Kalevalaisten Naisten Liitto on vetovastuussa Elävän perinnön wikiluetteloinnin suullisen perinteen ringistä.

 

Suullinen perinne on laaja käsite, joka pitää sisällään kaikenlaista kertomisen ja kuuntelemisen piiristä. On erilaisia kerronnan lajeja; eeppinen runous, maailmansyntymyytit, historialliset kronikat, legendat, itkuvirret, balladit, rekilaulut, sananlaskut, arvoitukset, juorut, urbaanit legendat. Muutamia mainiten. Ehkä kuuntelemistakin voisi luokitella erilaisiin tapoihin; uteliaisuus, tiedonjano, oppiminen vaarojen välttämiseksi, skandaalin kärystä nauttiminen, tutustuminen, ilo, yhteisöllisyyden luominen, solidaarisuus.

 

Kalevala ja suomalainen kansanperinne ovat täynnä erilaisia kertomisen muotoja ja sitä kautta myös kuuntelemisen tapoja. Löytämällä vanhasta, voimme luoda uusia muotoja ja ilmiöitä. Kerronnan juuret ovat syvällä, mutta sanojen latvat kurkottavat kauas ylös. Tulevana vuonna voimme etsiytyä tarinoiden lähteille, avata korvat kuulemaan jotakin tuttua, jotakin yllättävää. Aina olemme kuitenkin yhdessä; kertoen & kuunnellen.

 

Tähkäkääty sai uuden elämän

Tähkäkääty sai uuden elämän

2.3.2018

Alussa oli vain sekalainen korulaatikko. Se oli perintöä edellisiltä sukupolvilta eikä ollut herättänyt pariinkymmeneen vuoteen mitään suurempia intohimoja. Laatikko kuului sarjaan ”asialle varmaan täytyy tehdä jotakin – sitten joskus …” Tuli talvi 2018 ja Suomen Kellomuseossa, Espoon Näyttelykeskus WeeGeessä, avautui Suomalainen koru-näyttely. Eräs näyttelyn koruista kiinnitti huomioni ja muistelin nähneeni sen joskus aiemmin. Kyseessä oli … Lue lisää

Nyt voi lukea Tiitiäisen tarinoita myös udmurtiksi! Udmurttilainen jatko-opiskelija Elena Nikonorova on kääntänyt kirjan udmurtiksi, ja se on luettavissa Udmurtian yliopiston sivuilla.

44 likes, 0 comments3 days ago